keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Arkiston pökäleitä, osa 2

Tieteen rakkikoiran ja professori Leena Palotien kirjeenvaihtoa vuodelta 2008.

TR:
Arvoisa professori,

Darwinin evoluutioteorian lähtökohta on mutaatioista syntyvä muuntelu, jonka yhdessä luonnonvalinnan kanssa oletetaan johtavan lajien muuttumiseen ja kokonaan uusien lajien syntyyn.

Tukeeko genetiikan ja molekyylibiologian havainnot ja löydöt oletusta geenimutaatioiden kyvystä tuottaa uusia biologisia toimintoja, rakenteita ja kokonaisia elimiä koodaavaa geneettistä informaatiota?

LP:
Parahin "NN",

yhdella sanalla: tukee, ja tukea loytyy niin DNA kuin proteiinien rakenteenkin tasolla. Jopa eri elinten ja kudosten tasolla. Toistaiseksi mikaan tieteellisen arvioinnin kestava tieto ei ole ollut Darwinin teoriaa vastaan.

TR:
Hei Leena,

Kiitokset vastauksestasi, joka on mielestäni hieman yllättävä. Lähinnä minut yllätti varsin pitkälle viedyt johtopäätökset eli "elinten ja kudosten" taso. Ja minulla herääkin kysymys mahdammeko puhua samasta asiasta?! Toisaalta maallikon ja asiantuntijan välinen vuoropuhelu kaatuu helposti yhteisen "kielen" puutteeseen.

Minua erityisesti kiinnostaa mutaatiot ja niiden kyky tuottaa uutta koodaavaa informaatiota. Ja tarkennuksena vielä, että Darwinismia tukevan mutaation pitäisi mielestäni tuottaa uutta lisäarvoa eliön biologiaan vähentämättä mitään olemassaolevaa. Luulenkin että meillä on tässä asiassa myös määrittely ja tulkinta eroja, jotka viime kädessä vaikuttavat saatuihin johtopäätöksiin.

Koska vastauksesi jäi hyvin yleiselle tasolle, toivoisin siihen hieman tarkennusta. Voitko mainita mutaation tai mutaatioita, jotka mielestäsi tukevat Darwinismia ja vallitsevaa evoluutioparadigmaa ?

LP:
Hei,

esim. laktoosi intoleranssi (toleranssi), ihon vari, silmien vari, makuaisti,

RK:
Hei,

Kiitokset vastauksestasi. Se ei kuitenkaan vakuuta minua mutaatioiden kyvystä tuottaa uuttaa koodaavaa informaatiota, jota darwinistinen molekyyleistä-ihmiseksi evoluutio vaatisi.

Laktoositoleranssin aiheuttamia erilaisia (tietojeni mukaan 3 kpl) mutaatioita (erilaisia myös kuin "uralilainen" muoto) on löydetty myös Afrikasta.

Mutta onko tällainen mutaatio uuttaa koodaavaa informaatiota tuottava? Eikö kyseessä ole alkuperäisessä koodissa olevan automaattitoiminnon epäkuntoon meno, joka vastoin alkuperäistä ohjetta sallii maidon nauttimisen myös aikuisiässä?

Ominaisuuden alkuperäinen tarkoitushan on turvata nisäkkäiden poikasten ravinnonsaanti.

Silmien ja ihon väriä on turha käsitellä (tai muita aiheita = proteiini, kudostaso, joihin ensimmäisessä vastauksessasi viittasit) koska meillä on, kuten huomaat, perustavaa laatua olevia tulkinta- erimielisyyksiä näissä kysymyksissä.

Myönnän, että oma maailmankuvani vaikuttaa tulkintoihini, mutta väitän samalla, että jokaisella ihmisellä, niin maallikolla kuin tieteentekijälläkin, on omanvärisensä silmälasit päässään, joiden läpi maailmaa tarkastellaan ja sen ilmiöitä tulkitaan.

Ja lopuksi haluan vielä kiittää sinua tästä lyhyestä, mutta ihan mielenkiintoisesta kirjeenvaihdosta.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Arkiston pökäleitä, osa 1


Professori Esko Valtaojan kirja, Ihmeitä kävelyretkiä kaikkeuteen, on ollut tämän kirjoitelman inspiraation lähteenä. Kirjan lukemista suositellaan esitietoina.



Ihmeitä kävelyretkiä kaikkeuteen-kirjan evoluutio

Eräässä pienessä maailmassa asusteli kolme serkusta, joiden nimet olivat Kosminen Evoluutio, Kemiallinen Evoluutio ja Biologinen Evoluutio. Serkukset kuuluivat kuuluisaan Kehitysopin sukuun. Kosminen Evoluutio oli serkuksista vanhin. Serkukset olivat hyvin luovia persoonallisuuksia, mutta vaatimattomina he eivät pitäneet suurta meteliä kyvyistään. Kosmisella Evoluutiolla oli yksi haave: se halusi luoda Ihmeitä kävelyretkiä kaikkeuteen-nimisen kirjan.

Kosminen Evoluutio kertoi haaveestaan serkulleen Biologiselle Evoluutiolle. - Osaan luoda alkuaineet, tähdet, planeetat, komeetat ja kokonaiset tähtijärjestelmät eli galaksit,mutta en osaa luoda Ihmeitä kävelyretkiä kaikkeuteen-kirjaa. Darwin-setäni kertoi, että kirjan tekemiseen tarvittaisiin älykäs suunnittelija, mutta mehän tiedämme, ettei älykästä suunnittelijaa ole olemassa!

Serkku oli hiukan kyllästynyt Kosmisen Evoluution marinaan ja tokaisi tälle: ”Hanki itsellesi elämä, niin katsotaan sitten mitä voin tehdä asian hyväksi!”.
Kosminen Evoluutio hämmentyi. – Elämä, mikä se on ja mistä minä nyt semmoisen saan?
- Noh, elämä on informaatioon perustuva erittäin suurella tarkkuudella hienosäädetty monimutkainen itseään kopioiva ja ympäristöstään energiaa ottava prosessi - wau, enks mä ookkiin aika pätevä - mutta älä kysy minulta mitä informaatio on tai mistä se on peräisin, sillä Darwin-setäkään ei tiennyt sitä! Kosminen Evoluutio päätti kysyä toiselta serkultaan Kemialliselta Evoluutiolta tiesikö tämä mistä elämän saisi?! Pitkän etsimisen jälkeen Kosminen Evoluutio löysi serkkunsa. Serkku kertoi olleensa ”poissa maisemista” jonkun aikaa. Kun Kosminen Evoluutio kysyi mitä tämä tarkoitti, serkku kertoi saaneensa yhdyskuntapalvelua pahoinpitelystä.

- Mottasin yhtä tyhjäntoimittajaa, joka alkoi uhoomaan, että ei noin saa tehdä, kun minä vain yritin järjestellä paria mielenkiintoista molekyyliä…”.

- Se tyyppi notkuu yleensä vain yliopistojen termodynamiikan oppikirjoissa ja joissakin harvoissa kirjoituksissa, mutta muuten se on ihan merkityksetön luuseri, joka vain luulee olevansa jotain. Sillä on lisäksi ihan outo nimikin: Termodynamiikan Toinen Pääsääntö.

- No, se tyyppi on kuulemma edelleen teholla, eikä ole häiritsemässä bisneksiä, joten eiköhän nyt yksi elämä serkkupojalle järjesty!

Kemiallinen Evoluutio alkoi järjestellä molekyylejä, eikä aikaakaan, kun hän sai elämän aikaiseksi. Hän kiikutti elämän tuota pikaa serkulleen, joka tuli hyvin iloiseksi.

– Jokohan minä nyt saisin sen kirjan, serkku aprikoi. Kosminen Evoluutio vei elämän Biologiselle Evoluutiolle, joka sanoi: ”Tuo minulle vielä niin suuri seula, jonka läpi mahtuu partainen äijä”. Biologinen Evoluutio oli nimittäin saanut suuren idean: se oli keksinyt pääjaksot. Sen varsinainen neronleimaus oli kuitenkin se, että se tiesi yhden pääjaksoista johtavan lopulta Valtaojaan eli älykkääseen suunnittelijaan. Kosminen Evoluutio toi vielä seulan serkulleen ja niin Biologinen Evoluutio aloitti seulomisen. Se seuloi ja seuloi ja se seuloi seulomasta päästyään. Ja vihdoin lukemattomien seulontojen jälkeen seulasta putkahti esiin partainen äijä. Biologinen Evoluutio tiesi, että Valtaoja oli ilmaantunut maailmankaikkeuteen ja että serkkupojan haave oli lähellä toteutumistaan.

Ja muitta mutkitta Valtaoja naputteli kirjan Ihmeitä kävelyretkiä kaikkeuteen, sillä Valtaoja on täynnä informaatiota. Itse asiassa hänen jokainen solunsa sisältää moninkertaisen määrän informaatiota verrattuna hänen kirjoittamansa kirjan informaation määrään. Näillä kahdella informaatiolla on kuitenkin yksi hyvin merkittävä ero. Valtaojan sisältämä informaatio kuvaa täydellisen tarkasti sitä pientä osaa maailmankaikkeutta, jota se on tarkoitettu kuvaamaan eli se ei sisällä mitään kuvitteellisia kuvauksia. Kun kirja oli valmis, Kosminen Evoluutio oli ikionnellinen. Olihan sen haave viimein toteutunut. Mutta sitten tapahtui kummia, todellinen ihme. Kirja nimittäin sanoi:

- Jokainen, joka hairahtuu kuvittelemaan, että minä olen jonkun ”älykkään suunnittelijan” tekemä, kannattaisi vähän perehtyä evoluutioon ja luonnonlakeihin.

Ilmeisesti kirja ei ollut nähnyt Valtaojaa, joka oli sillä välin mennyt rannalle tapaamaan serkkujaan eikä kirjakaan tiennyt mitä informaatio tarkoittaa tai mistä se on peräisin.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Koiranjalostus ei todista evoluutiota


Helsinkiläinen eläinklinikka Apex ei ota enää hoitoon Shar Pei-rotuisia koiria (Helsingin Uutiset 15.12. ja Prisma Studio 10.2.). Päätöksellään eläinklinikka haluaa kiinnittää kasvattajien ja koiranomistajien huomion shar pein terveysongelmiin. Rodulla on poikkeuksellisen paljon vaikeahoitoisia iho-ongelmia, ahtaita korvakäytäviä, silmäongelmia ja nenänielun ahtautta. Päätös ei ole välttämättä taloudellisesti kannattava, mutta se on osoittaa, että eläinklinikan eettiset arvo ovat kohdallaan ja että siellä ollaan aidosti huolissaan eläinten terveydestä.

Shar Pei. (alldog360.blogspot.com)

Lukion biologian oppikirjan (Elämä, WSOY) mukaan koiranjalostus on ihmisen ohjaamaa nopeutettua evoluutiota ja samalla se on eräs evoluution todisteista. Evoluution uskotaan selittävän nykyisin havaittava biosfäärin monimuotoisuus. Yleisesti evoluutio määritellään alleelitaajuuksien muutokseksi. Evoluutioteorian mukaan (ituradan) perinnölliset mutaatiot muodostavat evoluution perustan eli niiden pitäisi selittää lajien monimuotoisuutta rikastava muuntelu sekä uusien rakenteiden, toimintojen ja lajien synty.

Havainnot koiranjalostuksesta eivät kuitenkaan tue oletusta, että perinnölliset mutaatiot lisäisivät positiivisella tavalla monimuotoisuutta, kuten shar pein terveysongelmat osoittavat. Suomessa professori Hannes Lohen työryhmä tutkii koirien geeniperimää. Lohen mukaan jalostustyö on heikentänyt voimakkaasti koirien geneettistä monimuotoisuutta ja vaarantaa lajin elinvoimaisuuden. Koiriin on rikastunut satoja erilaisia geenivirheitä (mutaatioita) ja perinnöllisiä sairauksia. Prisma studio:n mukaan rotukoirien lisääntymiskyvyttömyydestä on tulossa perinnöllistä.

Perinnöllisiä sairauksia aiheuttavat mutaatiot ovat vakava uhka koiran terveydelle ja nykyinen jalostustyö tähtääkin niiden vähentämiseen. Näin ollen koiran terveys on noussut ainakin jossain määrin ulkonäkövaatimuksia tärkeämmäksi tekijäksi koirankasvatuksessa. Esimerkiksi Ruotsissa aloitettiin v. 2001 jalostusohjelma, jonka päämääränä oli vähentää cavalier kingcharlesinspanielin sydänsairautta. Siitokseen pyrittiin valitsemaan mahdollisimman terveitä koiria. Jalostusohjelma ei kuitenkaan lisännyt terveiden koirien osuutta ruotsalaiscavaliereissa.

Jalostustyön seurauksena koiriin rikastuneet sairauksia aiheuttavat mutaatiot ovat muutoksia alleelitaajuuksissa ja siten myös evoluutiota, ja tässä mielessä lukion oppikirjan väite on tosi. Mutta koiranjalostus ei todista, että perinnölliset mutaatiot lisäisivät positiivisella tavalla lajin monimuotoisuutta tai voisivat selittää nykyisen biosfäärin monimuotoisuuden. Tämän vuoksi koiranjalostus evoluution todisteena olisi poistettava oppikirjoista. Vähintäänkin olisi oppikirjoissa kerrottava selkeästi jalostustyön koirille aiheuttamista ongelmista.


Päivitys 29.11.2012:

Tämän kirjoituksen aihepiiriin liittyvät myös seuraavat blogitekstit:

Helsingin Sanomat julkaisi Tieteen rakkikoiran kirjoituksen

Aki Holm vastasi rakkikoiran kirjoitukseen Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat julkaisi Tieteen rakkikoiran mielipidekirjoituksen

Kysymyksiä Hannes Lohelle

Hannes Lohi osallistui HS:n keskusteluun koiranjalostuksesta evoluution todisteena




Lähteet:

Helsingin Uutiset 15.12.2010
Elämä, Biologia WSOY 1999, 2005
Lohi, Hannes: Koiran kanssa geenimetsällä. Koiramme 3/2006
Koiramme 1-2/2011