Havainnot eivät tue tarkoituksetonta evoluutiota

Helsingin Sanomiin lähettämäni julkaisematon mielipidekirjoitus

Tuomas Pernu (HS Mielipide 18.5.), Johannes Enroth (HS Mielipide 24.5.) ja Timo Tepponen (HS Mielipide 26.5.) ovat puolustaneet evoluutioteoriaa elämän ja sen monimuotoisuuden selityksenä. Pernun mukaan evoluutiolla ei ole päämäärää tai tarkoitusta ja sitä tapahtuu, kun populaatioiden perinnöllisen muuntelun lisääntymisessä on eroavaisuutta. Teleologisuutta näyttää kuitenkin olevan aika vaikea erottaa evoluutiosta. Tunnetussa biologian oppikirjassa (Alberts et al.) kerrotaan, että "Solut ovat kehittäneet proteiinikoneita samasta syystä kuin ihmiset ovat keksineet mekaanisia ja elektronisia koneita: ajallisesti ja avaruudellisesti koordinoidut manipulaatiot suorittavat paljon tehokkaammin minkä tahansa tehtävän kuin yksittäisten työkalujen käyttö." Kirjoittajat antavat tässä solulle kykyjä suunnitteluun ja optimointiin, mikä on täysin ymmärrettävää, sillä solun hienosäädetyissä prosesseissa ja molekyylikoneissa on huomattavan vaikea nähdä vain tarkoituksettomuutta.

Entä millaista perinnöllistä muuntelua tutkijat ovat havainneet? Ihmisen jokaisella sukupolvella on 100-200 uutta mutaatiota, jota heidän vanhemmillaan ei ole. Koska mutaatiot ovat usein terveyden kannalta haitallisia (jopa yhdellä pistemutaatiolla voi olla vakavia terveysvaikutuksia), niin tämän johdosta uudet ihmissukupolvet ovat aina keskimäärin sairaampia kuin vanhempansa. Ihmisellä tunnetaan yli 120 000 sairautta (lesion) aiheuttavaa mutaatiota eli geenivirhettä yli 4600:ssa eri geenissä ja uusia mutaatioita löydetään yli 9000 vuodessa. Vaikka luonnonvalinnan pitäisi nopeasti poistaa haitalliset mutaatiot eliöpopulaatioista, niin jotkut sairauksia aiheuttavat mutaatiot ovat yleisiä ihmisellä. Eräs syy tähän on meioottinen rekombinaatio, joka suosii haitallisten mutaatioiden leviämistä.

Lukion oppikirjan mukaan jalostus on nopeutettua evoluutiota. Koiriin on rikastunut satoja erilaisia geenivirheitä ja perinnöllisiä sairauksia, mikä on heikentänyt voimakkaasti koirien geneettistä monimuotoisuutta ja vaarantaa lajin elinvoimaisuuden.

Mutaatiot löydetään niin, että sairaiden yksilöiden geenejä verrataan terveiden yksilöiden geeneihin. Sairas yksilö on alunperin tunnistettu sairaaksi jokin elimellisen toimintahäiriön vuoksi. Maailmassa on useita tietopankkeja, jotka keräävät tietoa sairauksia aiheuttavista mutaatioista. Maailmassa ei ole yhtään tietopankkia, joka kerää tietoja hyödyllisistä mutaatioista. Mutta evoluutiobiologit ovat silti toiveikkaita: "Tietenkin joidenkin mutaatioiden täytyy olla hyödyllisiä, koska muuten evoluutio ei voisi olla positiivinen prosessi ja kaikki eliöt (lopulta) kuolisivat sukupuuttoon." Tässä sitaatissa "täytyy" sana on erittäin tarpeellinen, sillä muutoin Enrothin sattuma-käsite elämän selittäjänä olisi pakko hylätä kokemusperäisten havaintojen perusteella.