sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Evoluutionäkemys siirrettiin syrjään


Molecular Biology of the Cell eli "Alberts et al." on eräs arvostetuimmista biologian oppikirjoista. On hyvin mielenkiintoista, että kolmannen (1994) ja tuoreimman eli viidennen (2008) painoksen esitystavassa on tapahtunut huomattava muutos.

Kolmas painos alkaa kappaleella "Solun evoluutio", joka nimensä mukaisesti käsittelee solua ja elämää evoluution näkökulmasta. Tämä agenda myös tuodaan selkeästi esille:

"Tämä kappale, niinkuin koko kirjakin käsittelee kehitystä molekyylistä monisoluiseksi organismiksi. Se kertoo solun evoluutiosta... Evoluution kautta me esittelemme solun osaset..."

"Kaikkien organismien ja kaikkien solujen, joista ne koostuvat, uskotaan polveutuneen yhteisestä esi-isäsolusta luonnonvalintaan perustuvan evoluution tuloksena."

Yhdysvaltalaiset kirjoittajat sentään tunnustavat tässä tiedon epävarmuuden. Suomessa sama asia esitetään totena:

"Elämä maapallolla on saanut alkunsa, kun kemiallinen säteily-ja lämpöenergia synnyttivät sellaisia orgaanisia aineita, jotka kykenivät kerääntymään yhteen ja monistamaan rakenteitaan. Nämä alkelliset solut lisääntyivät niin tehokkaasti, että ne valikoituivat esiin soluttomien orgaanisten prosessien joukosta." (Hedman ym, 2010)

"Evoluutio on biologian keskeinen periaate, joka auttaa meitä ymmärtämään elävän maailman hämmästyttävän monimuotoisuuden."

"Solun esittelyyn evoluution kautta liittyy kuitenkin vaaroja: laajat aukot tiedoissamme voidaan täyttää vain spekulaatioilla, jotka voivat olla vääriä..."

Tässäkin yhdysvaltalaiset kirjoittajat tunnustavat rehellisesti tähän lähtökohtaan liittyvät vaarat. Milloinkahan saamme lukea tämän tunnustuksen suomalaisesta evoluutiobiologian oppikirjasta?

Ensimmäisen sivun tilastot:

evoluutio-sana: 6 kertaa
informaatio-sana: 2 kertaa


Viides painos alkaa kappaleella "Solut ja Genomit"

Soluun tutustumisen lähtökohdaksi evoluution sijaan on otettu elämän monimuotoisuus ja elämän perustavanlaatuiset yhteiset piirteet.

"Koko biologia koostuu kahden teeman vastakkainasettelusta: yksityiskohtien hämmästyttävästä monimuotoisuudesta ja perustoimintojen hämmästyttävästä samankaltaisuudesta. Tässä ensimmäisessä kappaleessa me käsittelemme elämän yhteisiä piirteitä... Sitten me tarkastelemme solujen monimuotoisuutta. Ja me näemme, kiitos yhteisen koodin, jolla kaikkien eliöiden spesifikaatiot on kirjoitettu, että on mahdollista lukea, mitata ja kuvailla näitä specifikaatioita ja muodostaa yhtenäinen käsitys kaikista elämän muodoista..."

Koiramainen rakkikoiruli voisi kysyä kuono virneessä, että mihinkäs se evoluutio, joka "auttaa meitä ymmärtämään elämän monimuotoisuuden", on unohtunut? Nythän kirjoittajat kiittävät yhteistä koodia, joka määrittelee eliöt, siitä että he voivat tutkia ja ymmärtää elämää! Lisäksi he tyytyvät puhtaasti empiirisiin havaintoihin tämän ymmärryksensä lisäämiseksi. Enää he eivät tarvitsekkaan kehitysopillista spekulaatiota, joka voi johtaa harhaan! Mikähän on muuttanut miesten mielet?

Kirjoittajat korostavat informaation merkitystä elämälle:

 "...perinnöllinen informaatio, jonka eliöt suurella tarkkuudella siirtävät jälkeläisilleen, erottaa elämän muista prosesseista, kuten kiteen kasvusta tai kynttilän polttamisesta..."

Ensimmäisen sivun tilastot:

evoluutio-sana: ei mainintaa
informaatio-sana: 5 kertaa

Mielenkiintoista on myös se, että solua verrataan tietokoneeseen (sivu 2):

"Tietokoneet ovat auttaneet meitä ymmärtämään informaatio-käsitettä... kun tietokonemaailma on kehittynyt ... Elävät solut kuten tietokoneetkin käsittelevät informaatiota..."

Kirjassa ensimmäinen viittaus kehitykseen on siis tietokoneiden yhteydessä!

Kirjoittajat unohtavat jopa polveutumisopin pyhimmät periaatteet:

"On tuskin oletettavaa, että ne kaikki (solut) tallettaisivat informaatiota samassa muodossa, tai että yhden solutyypin tietokantaa voisi lukea toisen solutyypin tiedonkäsittelykoneistolla. Ja kuitenkin niin on!"

Jos kirjoittajat kerran uskovat polveutumiseen ja alkusolusta lähteneeseen kehitykseen, niin miksi he pitävät odottamattomana yhteensopivia informaationkäsittelykoneistoja eri eliöillä? Tähän olisi mielenkiintoista saada vastaus.

Kirjoittajat ovat myös huomanneet, että informaation pitää olla ensin!

"Elävässä solussa DNAta ei syntetisoida vapaasti erikseen, vaan aina mallina on olemassaoleva DNA-nauha."




Lähteet:

Alberts, Bruce & Bray, Dennis & Lewis, Julian & Raff, Martin & Roberts, Keith & Watson, James D. (1994): Molecular Biology of the Cell, 3rd edition, Garland Publishing, Inc., London, New York.

Alberts, Bruce & Johnson, Alexander & Lewis, Julian & Raff, Martin & Roberts, Keith & Walter, Peter (2008): Molecular Biology of the Cell, 5th edition, Garland Science, New York.
  
Hedman, Klaus & Heikkinen, Terho & Huovinen, Pentti & Järvinen, Asko & Meri, Seppo & Vaara, Martti (2010): Mikrobiologia, Duodecim, Helsinki