torstai 13. syyskuuta 2012

Heinäsirkoilla ja ravuilla on vahvat jalat


Dublinin Trinity Collegen tutkijat ovat havainneet, että heinäsirkkojen ja rapujen jalkojen rakenne on optimaalinen kestämään taivutusta ja painetta. Mikäli ihmisten jalkojen rakenne olisi samanlainen, ne kestäisivät kaksinkertaisen kuorman nykyiseen verrattuna.


"Niveljalkaisilla on kitiinistä muodostunut ulkoinen tukiranka, joka suojaa niitä panssarin tavoin," kertoo Trinity Collegen Biosuunnittelukeskuksen (Centre for Bioengineering) professori David Taylor. "Hiljattain olemme osoittaneet, että kitiini on eräs lujimmista luonnonmateriaaleista."

Taylorin kollega Dr. Jan-Henning Dirks puolestaan toteaa, että "evoluution kannalta ulkopuolinen tukiranka on osoittautunut menestykseksi, koska niveljalkaiset ovat eläneet miljoonien vuosien ajan erilaisissa ekosysteemeissä."

Tutkijat halusivat selvittää mihin tämä niveljalkaisten rakenteen menestys perustuu. He havaitsivat, että rapujen jalkojen muoto on optimaalinen kestämään taivutusta ja painetta sen kävellessä veden alla. Samoin he havaitsivat, että kulkusirkan jalka on optimaalinen kestämään valtavaa taivutusmomenttia, joka syntyy sen hypätessä.

"Tietenkin on olemassa lukuisia muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäisen ja ulkoisen tukirangan kehitykseen," Taylor sanoo, "mutta lähestymällä tätä ongelmaa suunnitteluinsinöörin näkökulmasta, olemme onnistuneet hiukan valaisemaan eliöiden tukirakenteiden kehitystä."

Mikäli jonkun rakenteen havaitaan olevan optimaalinen johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen, niin on melko todennäköistä, että kyseinen rakenne on suunniteltu. Näin ajattelisi ainakin perusinsinööri.

Professori Taylor kollegoineen on selvästi oikeilla jäljillä havaitessaan, että sattumalta syntyneeksi uskottuja rakenteita voidaankin tutkia suunnitteluinsinöörin näkökulmasta.

Kehitysoppiin uskovat turvautuvat nykyään tutkimustyössään älykkään suunnittelun periaatteisiin ja yrittävät sen perusteella tehdä kehitysopillisia johtopäätöksiä. Mitähän siitäkin seuraa?


Lähde:

http://www.sciencedaily.com/releases/2012/09/120912084432.htm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti