sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Istukallisten nisäkkäiden yhteinen esi-isä on rekonstruoitu


Floridan yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on rakentanut tähän mennessä täydellisimmän istukallisten nisäkkäiden evoluutiopuun. He rekonstruoivat myös tämän eliöryhmän yhteisen esi-isän. Tutkimusraportti on julkaistu Science-tiedelehdessä.

Taiteilijan näkemys hypoteettisesta istukallisesta yhteisestä esi-isästä, joka oli pieni hyönteissyöjä. (Credit: Carl Buell)

Tutkijat käyttivät tuhansia geneettisiä ja fyysisiä piirteitä istukallisten nisäkkäiden yhteisen esi-isän rekonstruointiin. Havainnot osoittavat, että vastoin yleistä käsitystä tämä ryhmä monimuotoistui dinosauruksien häviämisen jälkeen 65 miljoonaa vuotta sitten. Esi-isän rekonstruoinnissa käytettiin apuna julkista MorphoBank-tietokantaa.

"Evoluutiopuun rakentaminen on kuin rikoksen selvittämistä pala palalta - menneisyyden tapahtuma, jota ei voi toistaa," sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja apulaisprofessori Maureen O'Leary.

"Tämä antaa meille uuden perspektiivin sille, kuinka isot muutokset vaikuttavat elämän historiaan. Dinosaurusten sukupuutto oli merkittävä tapahtuma, joka asetti viitekehyksen nisäkkäiden monimuotoisuuden kehitykselle - mukaanlukien meidän omat kaukaiset esi-isät," apulaiskuraattori [Florida Museum of Natural History] Jonathan Bloch kertoo.

Tutkijat tallensivat havaittavia piirteitä 86:sta istukallisesta nisäkkäästä, joista 40 oli fossiileina. Syntynyt tietokanta sisältää yli 12000 anatomisiin ominaisuuksiin liittyvää kuvaa. Tietokanta on yli 10 kertaa suurempi, kuin aikaisemmat vastaavat.

"Luulen, että tämä tietokanta on hämmästyttävä, koska se on esitetty sillä tavalla, että se voidaan toistaa tulevaisuudessa," Bloch sanoo. "Se kuvaa tarkasti mitä me teimme, eikä jätä mitään mielikuvituksen varaan - kuvista voit itse katsoa."

Istukallisten nisäkkäiden evolutiivinen historia on tulkittu monin eri tavoin, riippuen käytetystä vertailuaineistosta. Geneettiseen havaintoaineistoon perustuva johtava analyysi  ennusti, että useita istukallisten nisäkkäiden kehityslinjoja oli olemassa myöhäisliitukaudella ja ne selviytyivät paleogeenikauden sukupuutosta.

"On ehdotettu, että kädelliset erkanivat muista nisäkkäistä kauan ennen dinosaurusten sukupuuttoa, mutta meidän käyttämämme suora fossiilinen todistusaineisto kertoo toisenlaisen tarinan," Bloch sanoo.

Tutkijaryhmä rekonstruoi istukallisten nisäkkäiden yhteisen esi-isän kartoittamalla havaintojen parhaiten tukemat piirteet. Sillä oli kaksiosainen (two-horned) kohtu, monimutkainen aivokuori ja istukka, jossa äidin veri oli läheisessä kontaktissa sikiön kanssa, aivan kuten ihmisillä

Jonathan Blochin mukaan "mitään ei jätetä mielikuvituksen varaan - kuvista voit itse katsoa." Kuvista voi siis nähdä istukallisten nisäkkäiden yhteisen esi-isän ja nisäkkäiden koko kehityshistorian. Eikä yhtään tarvita mielikuvitusta. Eikös elokuvakamera keksitty vasta n. sata vuotta sitten? Ja tämä on tieteellinen tulos, johon meidän kaikkien pitäisi uskoa. Jos ei usko, niin ei kuulu joukkoon eli on vähän epäkelpo. Itsenäinen ja itsepäinen ajattelija joutuu ottamaan sen riskin. Onneksi ei sentään ammuta.

Kaikkien eliöiden "evolutiivinen historia" voidaan tulkita eri tavoin. Fylogeettisten evoluutiopuiden rakentaminen on sujunut ja sujuu edelleen kovin huonosti. Eikä "todistusaineiston" säilyttämisessäkään ole oltu turhan huolellisia.



Lähde:

http://news.ufl.edu/2013/02/07/tree-of-life-2/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti