maanantai 25. helmikuuta 2013

Pseudogeeneillä onkin toiminto


Pseudogeenejä on pidetty toimimattomina geenikopioina. Kansainvälinen tutkijaryhmä on havainnut ensimmäistä kertaa pseudogeenillä toiminnon. Asiasta kertova tutkimusraportti on julkaistu Nature Structural and Molecular Biology-tiedelehdessä.

Monet syövät syntyvät, koska kasvaimien kasvua ehkäisevät geenit eivät toimi kunnolla. Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että 'roska-DNA:na' pidetyt pseudogeenit voivat aktivoida kasvaimia ehkäiseviä geenejä. 

Uuden Etelä-Walesin yliopiston apulaisprofessorin Kevin Morrisin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on havainnut, että "roska-DNA:na" pidetyt pseudogeenit voivat säädellä syöpägeenejä. Tutkijat havaitsivat uuden mekanismin, joka aktivoi toimimattomia (sammuneita) geenejä.

Tutkimusraportissa  kerrotaan kuinka kasvaimia vaimentavaa geeniä, PTEN, säädellään. Monissa syövissä -ihosyöpä mukaanlukien - PTEN on sammunut.

"Osoitamme, että PTEN-geenin säätely on monimutkainen ja monitasoinen prosessi, mutta saattaa olla mahdollista aktivoida se syöpäsolussa," Morris sanoo.

Vain alle 2 prosenttia ihmisen geeneistä koodaa proteiineja. Loppuosaa on pidetty toimimattomana "roska-DNA:na". Osaa roska-DNA:sta on kutsuttu pseudogeeneiksi, koska ne muistuttavat tunnettuja geenejä.

Uusi tutkimus osoittaa, että pseudogeeni säätelee kasvaimia vaimentavaa PTEN-geeniä ja merkittävää tässä on se, että pseudogeeni käyttää säätelyyn kahta erilaista mekanismia. Pseudogeenin RNA ohjaa PTEN-geenin aktiivisuutta ja sen omaa RNA:n tuottoa. Se myös ohjaa valmistaako PTEN-geeni proteiinia vai tuotetaanko proteiini muualla solussa.

"Tämä on ensimmäinen kerta, kun pseudogeenin kaksi erilaista toimintamekanismia on havaittu," Morris kertoo.

Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin vain yhtä geeniä, sitä voitaneen soveltaa laajemminkin genomiin. "On syytä olettaa, että jokaisella geenillä on pseudogeeni," Morris toteaa.

Tutkimusryhmään kuului tiedemiehiä myös Karoliinisesta Instituutista (Ruotsi) ja Scripps Research Instituutista (USA).

ENCODE-projekti kertoi viime syksynä, että "roska-DNA" ei olekaan evoluution kuluessa kertynyttä hyödytöntä roskaa, vaan sillä on toiminto.

Vain muutama päivä sitten Scientific Americanin kolumnisti Ashutosh Jogalekar hyökkäsi tunteellisessa blogikirjoituksessaan ENCODE-projektin tuloksia vastaan. Ne ovat sopimattomia Jogalekarin naturalistisen maailmankuvan kanssa. Hauska yhteensattuma on se, että blogissaan Jogalekar kirjoittaa myös pseudogeeneistä:

"Pseudogeenit ovat erityisen mielenkiintoisia esimerkkejä, koska niiden tiedetään olevan toimimattomia kopioita proteiineja koodaavista geeneistä. Pseudogeenien lukumäärä on lisääntynyt, kun proteiineja koodaavien geenien määrä on vähentynyt. Me tiedämme, että ne ovat nimensä mukaisesti toimimattomia."

Mikäli Jogalekarilla ei olisi ollut niin suurta tarvetta tunteenomaisesti puolustaa omaa maailmankuvaansa, hän olisi voinut suhtautua ENCODE-projektin tuloksiin avoimemmin ja säilyttää uskottavuutensa tiede-bloggaajana.

Juha Leinivaaran mukaan pseudogeenit ovat todisteita yhteisestä polveutumisesta:

"Ihmisillä ja simpansseilla on samat kahdeksan mutaatiota(deleetiota) toimimattomassa pseudogeenissä. Muistakaa, että mutaatiot ovat sattumanvaraisia. Tai Älykäs suunnittelija on käynyt tarkoituksella deletoimassa geeniä samoista kohdista?"

Tätä kysymystä onkin nyt hyvä pohtia! Onko tärkeä osa geenisäätelyä (pseudogeeni) todiste evoluution kuluessa kertyneestä hyödyttömästä roskasta vai Älykkäästä suunnittelijasta, kuten Paholaisen Asianajaja on ilkikurisesti arvellut?


Lähde:

http://www.sciencealert.com.au/news/20132502-24088.html?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+sciencealert-latestnews+%28ScienceAlert-Latest+Stories%29

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti