Ribosomi ja muna vai kana ongelma

Rochesterin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että E. coli-bakteerissa täytyy RpfA- ja KsgA-proteiinien määrien olla tasapainossa, jotta ribosomit toimivat. Koska ribosomit valmistavat proteiineja, on kyseessä eräs mikrobiologian muna vai kana ongelmista. Biologi Gloria Culver sanoo ratkaisemattoman muna vai kana ongelman jatkuvasti kiusaavan biologeja.

Mikäli RpfA- ja KsgA-proteiinien konsentraatiot bakteerissa ovat vääriä, ribosomien kokoonpano ei toimi, eivätkä ne kykene valmistamaan proteiineja. Tämän seurauksena bakteeri kuolee.

Biologi Gloria Culver kertoo kuinka proteiinit vaikuttavat ribosomin kokoonpanoon: Ribosomi koostuu suuresta ja pienestä alayksiköstä, joiden täytyy liittyä yhteen toimivan ribosomin aikaansaamiseksi. RpfA-proteiinin ylimäärä jouduttaa kokoonpanoprosessia, joka voi johtaa huonosti toimivaan lopputulokseen. KsgA-proteiinin tehtävänä on sitoutua pienempään alayksikköön ja estää kokoonpanoa alkamasta, ennenkuin suurempi alayksikkö on valmiina.

Culver kertoo RpfA:n ja KsgA:n kuuluvan kategoriaan "mikrobiologian muna vai kana ongelmat." Ne ovat välttämättömiä proteiineja ribosomin  rakentumiselle, mutta ribosomia tarvitaan proteiinien valmistamiseen - mukaanlukien RpfA ja KsgA. Hän kutsuu sitä jatkuvaksi ja biologeja askarruttavaksi kysymykseksi.

Tässä tapauksessa ongelma ei ole loogisen ratkaisun puute tai mahdottomuus. Ongelmana on kehitysoppi, joka etsii ja hyväksyy vain ns. luonnollisia selityksiä. Kaikki on saanut alkunsa itsestään ja kehittynyt itsestään siihen muotoon, minkä me nyt havaitsemme maailmassa.

Ribosomin ja sen kokoonpanolle välttämättömien proteiinien olemassaolo osoittaa, että niiden kaikkien on täytynyt olla olemassa alusta alkaen. Tämän yksinkertaisen loogisen selityksen hyväksyminen on kuitenkin monille liian vaikeaa, koska se johtaa todellisuuskäsityksen laajennukseen, jossa naturalismin asettamat rajat käyvät ahtaaksi.

Mikäli myös kännykät kuuluisivat kehitysopin piiriin, niin mikrosiruologit tuskailisivat sen kysymyksen parissa, että kumpi tuli ensin rauta vai softa? Toimivaa kännykkää ei olisi, jos toinen puuttuu. Onneksi näin ei kuitenkaan ole, sillä eiköhän kännykkäbisneksessä ole harmauden aiheuttajia ihan riittävästi muutenkin.

Rakkikoiruli antaa pisteet Gloria Culverille, joka julkisesti myöntää tämän ongelman olemassaolon. Evoluutiobiologit tuntuvat sen helposti unohtavan.

Asiasta kertova tutkimusraportti on julkaistu Molecular Microbiology-tiedelehdessä.

Ai niin, ja tutkijat uskovat havainnon auttavan kehittämään entistä tehokkaampia mikrobilääkkeitä.


Lähde:

http://www.rochester.edu/news/show.php?id=5652