maanantai 18. helmikuuta 2013

Umpilisäke ei olekaan surkastuma


Umpilisäke ei olekaan surkastuma, niinkuin kehitysopin puitteissa on väitetty. Uuden tutkimuksen mukaan umpilisäke on kehittynyt nisäkkäissä ainakin 32 kertaa.

Matomaista umpilisäkettä on pidetty suolen osan surkastumana, joka syntyi kun apinat alkoivat syödä hedelmiä.(Credit: iStockphoto/Thinkstock; (Inset) Ingram Publishing/Thinkstock)

Kehitysopin mukaan ihmisen ja monien muiden nisäkkäiden umpilisäke on surkastuma, joka on syntynyt siten, että sen alkuperäinen toiminto on evoluution kuluessa hävinnyt ja tilalle on tullut uusi toiminto. Lukion biologian oppikirjassa tarina menee näin:

"Eläimillä on monia erilaisia elimiä ja rakenteita, jotka ovat joko surkastuneita ja toimimattomia jäännöksiä muilla eläimillä toimivista elimistä tai joiden toiminta on muuttunut erilaiseksi. Tuttuja ihmisen surkastumia ovat korvanliikuttajalihakset, häntänikamat, vilkkuluomi ja karvapeitteen jäänteet. Ihmisellä umpilisäke ei liioin enää hajota selluloosaa (kuten esimerkiksi jyrsijöillä), vaan siitä on tullut infektioita torjuvan imukudosjärjestelmän osa." (Valste et al. 2005) (Lihavointi alkuperäistekstissä)

Kansainvälisen tutkimusryhmän tekemä selvitys osoittaa, että umpilisäke ei olekaan evoluution kuluessa ruokavalion muutoksesta johtuva surkastuma, vaan funktionaalinen rakenne, joka on kehittynyt nisäkkäissä ainakin 32 kertaa.

Tutkijat tarkastelivat 50 nisäkäslajia, joilla on umpilisäke. He lisäsivät eläimien fylogeneettiseen evoluutiopuuhun tiedot ruokavaliosta, minkä perusteella oli mahdollista päätellä liittyikö umpilisäkkeen ilmaantumiseen ruokavalion muutos. Useimmissa tapauksissa ei ollut merkkejä ruokavalion muutoksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että umpilisäke ei ole surkastuma, kuten kehitysopissa on tähän asti väitetty. Väitteen esitti ensimmäisenä Charles Darwin.

Michiganin yliopiston evoluutiobiologi Randolph Nesse toteaa: "Johtopäätös, että umpilisäke on kehittynyt [erikseen] 32 kertaa on hämmästyttävä. Pidän heidän argumenttiaan umpisuolen ja umpilisäkkeen koon positiivisesta korrelaatiosta vakuuttavana Darwinin hypoteesin kumoajana."

Uusi tutkimustulos vahvistaa myös käsitystä, että umpilisäkkeellä on tärkeä tehtävä säilyttää suolen normaalia bakteerikantaa vaikeiden suolistoinfektioiden aikana.

Tämän tutkimuksen myötä voidaan taas yksi osa kehitysopillista tarinointia siirtää viihdyttävien muistojen arkistoon. Vielä kun loputkin kehitysopilliset jäänteet (fylogeneettinen evoluutiopuu) heitetään tunkiolle, niin ollaan aika lähellä todellista tieteenteon ihannetta.


Lähde:

http://news.sciencemag.org/sciencenow/2013/02/appendix-evolved-more-than-30-ti.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti