Kehitysopin mukaan monimutkaiset eliöt saattoivat kehittyä Maassa vasta kun ilmakehän happipitoisuus nousi lähelle nykyistä tasoa. Mutta merisienellä tehty uusi tutkimus osoittaa, että monimutkainen elämä ei vaadi korkeaa happipitoisuutta. Tutkimus on julkaistu PNAS-tiedelehdessä.
 |
| Merisieni. |
Monimutkaisen elämän alkuperä maapallolla on eräs tieteen suurimmista mysteereistä. Kuinka alkukantaiset solut kehittyivät monimutkaisiksi ja monimuotoisiksi nykyeliöiksi? Biologian oppikirjojen kehitysopillisen tarinan mukaan monimutkainen elämä kehittyi, koska ilmakehän happipitoisuus alkoi kasvaa n. 630 - 635 miljoonaa vuotta sitten.
[Rakkikoirulin huomautus: Suuren hapettumistapahtuman on yleisesti oletettu alkaneen n. 2,3 miljardia vuotta sitten. Uusimpien tutkimusten mukaan ilmakehän happipitoisuus alkoi kasvaa paljon aiemmin.]
Nyt Tanskan rannikolla elävällä merisienellä tehty tutkimus osoittaa kuitenkin, että eläimet voivat elää happipitoisuudessa joka on vain 0,5 % ilmakehän happipitoisuudesta.
"Tutkimuksemme mukaan alhainen happipitoisuus ei ole esteenä monimutkaisten eläinten olemassaololle," tohtori Daniel Mills sanoo.
Kehitysoppiin uskovat joutuvat nyt pohtimaan sitä mikä esti monimutkaisen elämän kehittymisen, jos alhainen happipitoisuus ei sitä tehnyt.
"Kenties elämä säilyi yksinkertaisena koska monimutkaisen eläimen rakentamiseen tarvittavan biologisen koneiston kehittämiseen kului paljon aikaa," Mills pohtii. "Ehkäpä varhaisen maapallon elämä säilyi yksinkertaisena, koska monimutkaisten eläinten kehittyminen on niin vaikeaa."
Mills käyttää hyvin mielenkiintoisia ilmauksia puhuessaan eläinten kehittymisestä. Hän puhuu "rakentamisesta" ja biologisesta "koneistosta". Mills on selvästikin oikeilla jäljillä. Hän näyttää jollakin tavoin ymmärtävän sen, että elämä on hyvin monimutkaista ja että (minkä tahansa) monimutkaisen järjestelmän aikaansaaminen on vaikeaa. Mikäli bioinsinöörit osaisivat rakentaa eläinten rakentamisessa tarvittavan "biologisen koneiston", niin silloin he kenties saivat aikaiseksi eläimen. Tämän jälkeen he voisivat miettiä sitä kuinka todennäköisesti tuo eläin voisi ilmaantua ilman suunnittelevaa insinööriä.
Mills kollegoineen on myös osoittanut, että Maan ilmakehän happipitoisuus on ainakin kerran noussut korkealle tasolle ennenkuin monimutkainen elämä kehittyi. Tuolloin korkea happipitoisuus ei kuitenkaan johtanut monimutkaisen elämän kehittymiseen.
Mills:n ryhmän havainnot ovat samansuuntaisia kuin professori Hiroshi Ohmoton havainnot. Ohmoton tutkimuksen mukaan ilmakehän happipitoisuus oli nykyiselä tasolla jo 3,46 miljardia vuotta sitten.
Ilmakehän happipitoisuuden kasvun yhteys evoluutioon on taas yksi esimerkki kehitysopillisesta dogmista, jonka kokeellinen tieteellinen tutkimus osoittaa mielikuvituksen tuotteeksi. Kehitysopilla on kuitenkin vahva jalansija naturalismiin sidotussa tieteessä, joten tämäkään kompurointi ei sen valta-asemaa horjuta.
Lähde:
http://www.sdu.dk/en/Om_SDU/Fakulteterne/Naturvidenskab/Nyheder/2014_02_17_sponge_oxygen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti