sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Planeetan olemassaolo uhmaa kehitysoppia


Kepler 78-b on planeetta, jonka ei pitäisi olla olemassa. Tämä tulinen laavapallo kiertää emotähtensä 8,5 tunnissa vain n. 1,5 miljoonan kilometrin etäisyydellä, mikä on eräs lähimmistä tunnetuista kiertoradoista.


"Tämä planeetta on täydellinen mysteeri," sanoo tähtitieteilijä David Latham. "Me emme tiedä kuinka se syntyi ja miten se päätyi kiertoradalleen. Tiedämme vain, että tämä [tilanne] ei tule jatkumaan pitkään."

"Kepler 78-b syöksyy emotähteensä kosmologisessa ajassa hyvin pian," toteaa tähtitieteilijä Dimitar Sasselov.

Kepler 78-b ei ole pelkästään tähtitieteellinen kummajainen. Se on ensimmäinen tunnettu Maan kokoluokkaa oleva planeetta, jonka tiheyskin vastaa Maan tiheyttä. Tämä viittaa siihen, että sekin koostuu raudasta ja kivestä.

Planeetan tiukka kiertorata haastaa teoreetikot. Kun tämä planeettajärjestelmä oli muodostumassa, syntyvä nuori tähti oli suurempi kuin nykyään ja planeetta olisi jäänyt tähden sisään.

 "Se ei ole voinut syntyä nykyisessä paikassaan, koska planeetta ei olisi voinut syntyä tähden sisällä. Se ei myöskään ole voinut syntyä etäämpänä ja vaeltaa lähemmäksi, koska vaellus olisi vienyt sen tähteen asti. Tämä planeetta on todellinen arvoitus," Sasselov kertoo.

On se hämmästyttävää, että maailmasta löytyy jatkuvasti piirteitä, jotka sopivat kovin huonosti kehitysopillisiin maailmanselityksiin. Kenties maailma ei tunne kehitysoppia?


Lähde:

http://www.cfa.harvard.edu/news/2013-25

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti