sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Tähtilöytö ravistelee käsitystä ensimmäisistä tähdistä


Australian kansallisen yliopiston johtaman tutkijaryhmän löytämä uusi maailmankaikkeuden vanhin tähti ravistelee käsitystä ensimmäisistä tähdistä. Havainnon mukaan ensimmäiset tähdet eivät olisikaan olleet niin massiivisia kuin on tähän asti oletettu. Havainto on julkaistu Nature-tiedelehdessä.

Kuvassa näkyvät itsevalaisevat kohteet eivät liity uutisessa mainittuun tähteen.

Tähdestä tekee poikkeuksellisen sen koostumus. Tähdessä ei ole havaittu rautaa ollenkaan, mikä on vastoin teoreettisten mallien antamaa ennustetta. Tähän asti on oletettu, että vedystä ja heliumista syntyneet ensimmäisen sukupolven tähdet (Population III) olivat massiivisia jättiläisiä, jotka tuhoutuivat hyvin voimakkaissa räjähdyksissä singoten raskaampia alkuaineita - hiiltä, happea ja rautaa - avaruuteen.

Tämä uusi havainto viittaa siihen, että kaikki ensimmäisen sukupolven tähdet eivät olleetkaan massiivisia energiapommeja, koska ne eivät kyenneet räjähtäessään levittämään ympäristöönsä kaikkea ytimiensä raskaammista alkuaineista koostuvaa materiaa.

"Hyvin keskeinen kysymys meille kaikille on se kuinka ensimmäiset tähdet ja galaksit saivat alkunsa?" MIT:n apulaisprofessori Anna Frebel kysyy. "Tämä uusi havainto pakottaa meidät takaisin piirrustuspöydän ääreen, koska ensimmäisen sukupolven tähdet ovat monimuotoisempia kuin tähän asti on oletettu."

Uusi maailmankaikkeuden vanhin tähti - SMSS J031300.36-670839.3 - sijaitsee linnunradassamme n. 6000 valovuoden päässä Maasta ja sen oletetaan syntyneen pian alkuräjähdyksen jälkeen n. 13,7 miljardia vuotta sitten. Tutkijoiden mukaan se on ns. toisen sukupolven tähti.

Linnunrata on siis yhtä vanha kuin maailmankaikkeus. Meille kerrotaan usein, että katsomalla kauas avaruuteen näemme maailman sellaisena kuin se oli miljardeja vuosia sitten. Meidän ei kuitenkaan tarvitse välttämättä katsoa niin kauas. Riittää, että tutkimme omaa linnunrataamme, jolloin meillä on myös mahdollisuus nähdä maailmankaikkeus (tai osa siitä) sellaisena kuin se oli miljardeja (kehitysopillisia) vuosia sitten.

Mistähän se johtuu, että uusien havaintojen myötä kehitysopilliset ennusteet tuntuvat usein osoittautuvan virheellisiksi? Ikäänkuin kaikkeus ei millään tahtoisi asettua kehitysopin sille tarjoamaan pakkopaitaan.

Maailman vanhimman tähden titteli on myös vaihtanut omistajaa ainakin muutaman kerran.


Lähteet:

http://news.anu.edu.au/2014/02/10/anu-team-discovers-oldest-star/

http://web.mit.edu/newsoffice/2014/researchers-identify-one-of-the-earliest-stars-in-the-universe-0209.html


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti