lauantai 27. joulukuuta 2014

Kääpiögalaksit uhmaavat kosmologian stardardimallia


Kääpiögalaksit, jotka kiertävät linnunrataamme ja Andromedan galaksia, eivät sovi kosmologian standardimalliin. Kansainvälinen astrofyysikkoryhmä kertoo, että viimeaikaiset yritykset saada ne sopimaan malliin ovat virheellisiä.

"Tadpole" galaksi. (Kuva: NASA/ESA.)

Uusi tutkimus asettaa kyseenalaiseksi vallitsevan kosmologian standardimallin, jolla selitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Mallin mukaan 23 % maailmankaikkeuden massasta on pimeää ainetta.

"Malli ennustaa, että kääpiögalaksit muodostuvat pienissä pimeän aineen keskittymissä, joiden pitäisi jakautua tasaisesti emogalaksien ympäristöön. Havainnot osoittavat kuitenkin aivan muuta. Linnunradan ja Andromedan galaksin kääpiögalaksit ovat sijoittuneet valtavan suureen lautasmaiseen rakenteeseen," tutkimuksen toinen kirjoittaja professori David Merritt kertoo.

Marcel Pawlowskin johtama tutkimus kritisoi kolmea kainsainvälistä tutkimusta, joiden mukaan kääpiögalakseja koskevat havainnot ovat standardimallin mukaisia. Pawlowskin ryhmä löysi näistä kolmesta tutkimuksesta vakavia virheitä.

Tutkijaryhmä, johon kuuluu 14 tutkijaa kuudesta eri maasta, toisti aikaisemmat analyysit käyttäen samoja lähtötietoja ja kosmologian standardimallin simulaatioita. Ryhmä sai paljon pienempiä todennäköisyyksiä - vain noin kymmenesosa - havaittujen rakenteiden olemassaololle linnunradan ja Andomedan galaksin läheisyydessä.

"Aikaisemmissa tutkimuksissa tehdyissä simulaatioissa saatiin rakenteita, jotka eivät todellakaan muistuta todellisia lautasmaisia rakenteita," Merritt toteaa. "Ne ovat [simulaatioissa] hyvin harvinaisia."

Kosmologian standardimalli on ollut viitekehyksenä jo monelle tutkijasukupolvelle. Muutamat tutkijat ovat alkaneet kyseenalaistamaan se kykyä tuottaa tarkasti lähiavaruudesta tehtyjä havaintoja vastaavia tuloksia. Merritt laskee itsensä kuuluvaksi tähän kasvavaan ryhmään, joka kyseenalaistaa vallitsevan paradigman.

"Me kannatamme vaihtoehtoista ja paljon vanhempaa mallia, jonka mukaan kääpiögalaksit ovat peräisin toisista galakseista, jotka ovat joskus muinoin olleet vuorovaikutuksessa paikallisen galaksijoukon kanssa," Merritt sanoo.

"Kun on olemassa näin selvä näkemysero, niin siihen pitää keskittyä. Sillä tavalla tiede edistyy," Merritt päättää.

Historia muistuttaa tässäkin itsestään. Tieteelliset paradigmat istuvat tiukassa. Jos jotain asiaa pidetään yleisesti tieteellisenä totuutena, niin siitä on vaikea luopua, vaikka havainnot osoittaisivat muuta. Aina on mahdollista ummistaa silmänsä tosiasioilta ja tulkinta havaintoja omien uskomusten mukaisesti. Mutta tosiasia on se, että jokaisella aikakaudella on omat flogiston-teoriansa.

Pätisikö Merrittin näkemys myös alkuperäkysymyksessä? Onko maailmankaikkeus luotu vai syntynyt kehitysprosessin tuloksena? Jos maailmankaikkeuden alkuperästä on olemassa selkeä näkemysero, niin silloin siihenkin pitäisi keskittyä. Ja tieteen pitäisi edistyä.


Lähde:

http://www.rit.edu/news/story.php?id=50841


keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Valikoituja evoluutiositaatteja, osa 6


Valikoiduissa evoluutiositaateissa rakkikoiruli esittelee kehitysoppiin uskovien ajattelijoiden kirkkaimpia aikaansaannoksia, jotka murtavat inhimillisen älyn ja mielikuvituksen raja-aitoja.

Taiteilijan näkemyksiä ihmisen oletetuista esi-isistä. Ensimmäinen ihminen ja hänen äitinsä ovat lienee olleet erinäköisiä, koska he eivät Mikael Forteliuksen mukaan muistuttaneet nykyihmistä. Kuvasarjassa on myös Mikael Fortelius. Hänet tunnistaa aurinkolaseista. (Mikael Forteliuksen kuvan lähde:http://www.helsinki.fi/geo/staff/fortelius/indexFI.html).


Mikael Fortelius:

"Ensimmäinen ihminen ja hänen äitinsä eivät muistuttaneet nykyisiä ihmisiä eivätkä apinoita. He olivat ikään kuin apinoiden ja ihmisten välimuotoja."


Mitä eläimiä ensimmäinen ihminen ja hänen äitinsä muistuttivat? Kalojako vai hiiriä? Kehitysopin mukaan ihmisen esi-isät ovat olleet mm. kaloja ja pikkujyrsijöitä. Ja rekapitulaatio-opin mukaan yksilönkehitys pikakelaa lajinkehityksen eli ihmissikiöllä on mm. kiduksen aiheet.

Kuinka fossiilien metsästäjät osaavat yhdistää löytämänsä luut ihmisen kehitysopilliseen sukupuuhun, mikäli ensimmäinen ihminen ei muistuta nykyistä ihmistä tai nykyisiä apinoita? Yleensä kehitysopillisia sukupuita rakennellaan sillä perusteella, että eliöiden fossiilit  muistuttavat toisiaan.

Petter Portinin mukaan ihmisen ja simpanssin geenit ovat 99,4 % samanlaiset (Portin 2008).  Mikäli ensimmäinen ihminen ja hänen äitinsä olivat "ikään kuin apinoiden ja ihmisten välimuotoja", niin tämän perusteella voisimme päätellä,  että heidän geeninsä olisivat n. 99,7 % samanlaiset kuin nykyihmisen geenit.

Kuinkahan suuri geenien samankaltaisuuden pitäisi olla, että Mikael Forteliuksen mielestä ensimmäinen ihminen ja hänen äitinsä muistuttaisivat nykyihmistä?



Lähteet: Mikael Forteliuksen vastaus Joel Kesäsen kysymyksiin "Söikö ensimmäinen ihminen tissimaitoa? Kuka sitä imetti?"  HS Tiede, 22.12. 2014

Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.) (2008): Evoluutio Nyt! Charles Darwinin juhlaa, Kirja-Aurora, Keuruu, s.67

perjantai 12. joulukuuta 2014

Veden alkuperä on edelleen arvoitus


Euroopan avaruusjärjestö Esan Rosetta-luotaimen tekemät havainnot komeetta 67P/ Churyumov-Gerasimenkon pinnalta osoittavat, että komeetan sisältämän veden isotooppikoostumus poikkeaa huomattavasti Maan valtamerien veden isotooppikoostumuksesta. Havainnot tarkoittavat sitä, että Maan ja Kuun veden alkuperä on edelleen arvoitus.

Rosettan tekemien mittausten mukaan komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon veden vedystä huomattavan suuri osa on raskasta vetyä.  Raskaan vedyn pitoisuus on n. kolme kertaa suurempi kuin Maan ja Kuun vedessä. Tämä tarkoittaa sitä, että Maan ja Kuun vesi ei voi olla peräisin komeetoista.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Maan ja Kuun vedellä on samanlainen isotooppikoostumus eli niiden vedellä täytyy olla yhteinen alkuperä. Tutkijat joutuvat nyt suuntaamaan vedenhakumatkansa kohti asteroideja, joita pidetään mahdollisina veden lähteinä.



Lähde:

http://www.space.com/27969-earth-water-from-asteroids-not-comets.html

Törmäysteorialle ei ole tukea


Helsingin Sanomiin lähettämäni julkaisematon mielipidekirjoitus.

Tommi Hannula kirjoitti kuukivien happi-isotooppien vahvistavan Kuun syntyä selittävää törmäysteoriaa (HS Ulkomaat 8.6.). Havaittu ero Kuun ja Maan happi-isotoopeissa on kuitenkin niin pieni, että on lähinnä tulkinnanvaraista voidaanko sitä käyttää törmäysteorian todisteena. Törmäysteorian kannalta tämä on huono asia, sillä se todella kaipaa todisteita tuekseen. Kuukivistä on mitattu myös vesipitoisuus ja veden isotooppijakauma. Kuukivien vesipitoisuus on korkeampi kuin törmäysteoria ennustaa. Lisäksi kuukivien veden isotooppijakauma on samanlainen kuin Maan veden. Tämäkin havainto on ristiriidassa törmäysteorian kanssa. Törmäysteoria on tyyppiesimerkki ideologian ohjaamasta teorianmuodostuksesta. Vaikka mitkään havainnot eivät tue teoriaa, niin siitä pidetään kiinni yrittämällä väkisin sovittaa havaintoja teoriaan. Tieteellisempää olisi antaa havaintojen ohjata teorianmuodostusta. Kuun syntyä selittävä törmäysteoria on kuitenkin osa naturalistista maailmanselitystä (maailma on syntynyt itsekseen ilman ohjausta) ja koska se on paras naturalistinen selitys, siitä on vaikea luopua.