perjantai 9. tammikuuta 2015

HS: Silmän verkkokalvo on luultua älykkäämpi


Helsingin Sanomat kertoi tiede-sivuillaan ihmisen silmän verkkokalvon rakenteesta, joka on osoittautunut oletettua älykkäämmäksi. 

"Jos verkkokalvo olisi videokamera, se olisi ylivoimainen verrattuna ihmisen kehittämiin kameroihin. Alle puolen millimetrin paksuiseen kudokseen on pakattu hämmästyttävä laskentateho ja supertietokoneen suorituskyvyn ylittävä dynamiikka," kertoo verkkokalvoja tutkiva Helsingin yliopiston biofysiikan apulaisprofessori Petri Ala-Laurila.

"Verkkokalvo suorittaa valtavasti monimutkaisia neuraalisia laskutoimituksia, joiden aiemmin kuviteltiin tapahtuvan vasta aivoissa. Näköhermon tiedonvälityskapasiteetti on rajallinen, joten kuvainformaatiota pitää pitkälti käsitellä jo verkkokalvolla."

Neurotieteilijä Ala-Laurila vertaa verkkokalvoa videokameraan ja toteaa verkkokalvon olevan teknisesti ylivertainen ihmisen suunnittelemiin videokameroihin verrattuna. Ala-Laurilan näkemys on täsmälleen päinvastainen kuin monien evoluutiobiologien, jotka pitävät verkkokalvon rakennetta "huonosti suunniteltuna." Heidän mielestäään verkkokalvon "huono suunnittelu" osoittaa, että verkkokalvo on syntynyt evoluution tuloksena. Älykäs suunnittelija ei suunnittelisi niin huonosti. Evoluution täytyy aina rakentaa uusia rakenteita olemassa olevista rakenteista, joten se voi voi tuottaa optimaalista (ja siten hyvin suunnitellulta näyttävää) rakennetta. Evoluutiobiologi George Williamsin mukaan verkkokalvon "rakenne on typerä" ("stupidly designed") ). Carl Zimmer myöntää, että silmämme ovat "vaikuttavia videokameroita", mutta samaan hengenvetoon hän toteaa, että ne ovat joltain osin "täysin ala-arvoisia." ("fundamentally flawed"). (Zimmer 2001, s. 128-129)

Apulaisprofessori Ala-Laurila on tutkimuksillaan osoittanut evoluutiobiologien käsitykset verkkokalvon rakenteen teknisestä laadusta virheellisiksi. Verkkokalvo on osoittautunut paljon oletettua monimutkaisemmaksi ja älykkäämmäksi. Mitä tämä merkitsee näiden kehitysopillisten tulkintojen kannalta?

Evoluutiobiologien selitys verkkokalvon huonosta suunnittelusta evoluution todisteena kääntyy heidän omaa argumenttiaan vastaan. He itse väittävät, että evoluutio ei voi tuottaa optimaalista rakennetta ("Because evolution can only tinker, it cannot produce the best of all possibilities") (Zimmer 2001, s. 129). Jos me havaitsemme päinvastaista eli täysin suvereenia teknistä laatua olevan biologisen rakenteen, niin silloin meidän olisi pääteltävä, että se ei voi olla evoluution tulosta. Evoluutionhan ei pitäisi sellaiseen kyetä, mikäli me luotamme evoluutiobiologien arvioon.

Siinä tapauksessa ainoa mahdollinen selitys verkkokalvon monimutkaisen ja älykkään rakenteen  alkuperälle on älykäs suunnittelu. Se ei kuitenkaan ole tieteellinen selitys, joten monet meistä eivät voi sitä hyväksyä. Heidän tehtävänsä on korjata "huonoa suunnittelua"-argumentti tai keksiä sille korvike.

Sitä odotellessa seuraamme mielenkiinnolla apulaisprofessori Petri Ala-Laurilan tutkimusten edistymistä.

Tieteen rakkikoira antaa tunnustusta Helsingin Sanomien tiedetoimitukselle ja toimittaja Antti Kivimäelle, koska he eivät liittäneet artikkeliin pakollista kehitysopillista osiota ryhtymällä arvailemaan älykkääseen verkkokalvoon johtaneita evoluutiopolkuja tai ylistämään evoluution häikäisevää teknistä osaamista.


Lähteet:

HS Tiede, Antti Kivimäki: Silmän verkkokalvo on luultua älykkäämpi, 7.1.2015

Zimmer, Carl (2001): Evolution The Triumph of an Idea, William Heinemann, London

1 kommentti:

  1. Tosiaan, HS:n artikkelin päätteenä ei ollutkaan evoluutio-uskontunnustusta, joka tuntuu nykyään olevan välttämätön osa myös luonnontieteen alojen julkaisuissa :)

    VastaaPoista