lauantai 24. tammikuuta 2015

Valikoituja evoluutiositaatteja, osa 7


Valikoiduissa evoluutiositaateissa rakkikoiruli esittelee kehitysoppiin uskovien ajattelijoiden kirkkaimpia aikaansaannoksia, jotka murtavat inhimillisen älyn ja mielikuvituksen raja-aitoja.

Kaskaan (Acanalonia conica) lantion hammastus. (Kuva: Igor Siwanowic, Science Photo Library)

Timo Paukku:

"Evoluutiossa kehittyi ratkaisuja eliön tarpeiden mukaan. Insinööritaito on nerokasta, mutta luonnolla oli aikaa kehittää samoja konsteja."


Meille on opetettu, että evoluutio ei osaa ennakoida tulevaisuutta eikä sillä voi olla päämäärää (Futuyma 1998). Timo Paukku on kuitenkin keksinyt, että evoluutio osaa tunnistaa eliön tarpeet ja kehittää nerokkaita ratkaisuja näihin tarpeisiin.

Evoluutio toimii siis aivan kuten insinööri. Insinöörikin osaa tunnistaa tarpeen ja kehittää erilaisia ratkaisuja tähän tarpeeseen. Insinööri tosin tarvitsee siihen älyä.

Paukku mainitsee esimerkkinä tällaisesta tarpeeseen kehitetystä ratkaisusta kaskaan lonkan hammastukset, joiden avulla kaskas kykenee tekemään tasapainoisen hypyn ponnistaen molemmilla jaloillaan samanaikaisesti.

Kaskaan esi-isällä oli siis ollut tarve hypätä. Ehkä se halusi paeta vihollista. Evoluutio tunnisti tämän tarpeen ja kehitti kaskaille tämän erinomaisen hyppymekanismin. Miljoonia vuosia myöhemmin insinöörit keksivät saman mekanismin ja nyt hammasrattaita pyörii vähän joka nurkassa.

Evoluutio on jossain vaiheessa tunnistanut myös tarpeen intiimiin kanssakäymiseen. Kenties alkusolujen elämä kävi tylsäksi ja ne alkoivat haaveilla vähän kiihkeämmästä tunnelmasta yön hämärinä hetkinä. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt miten asiantilan voisi korjata. Evoluutio ymmärsi yskän ja kehitti seksin. Sen jälkeen makuuhuoneissa on vietetty kiihkeitä hetkiä rillit huurussa sängyn natinasta nauttien.

Kehitysopin hauskimpia tarinoita on kertomus valaan evoluutiosta. Ensin kala tuli maalle ja kehittyi nisäkkääksi. Sitten nisäkäs meni takaisin mereen ja kehittyi valaaksi. Evoluutio on tietysti näissä kaikissa vaiheissa tunnistanut eliöiden kaipuun uuteen ympäristöön ja kehittänyt sopivat ratkaisut, jotta tämä rohkea muutto olisi mahdollinen.

Evoluution on esimerkiksi täytynyt tunnistaa tarve silmän taittovirheen korjaamiseen. Kala on likinäköinen maalla, koska sen silmät on suunniteltu vedessä toimiviksi. Ja vastaavasti maanisäkäs on kaukonäköinen vedessä, koska sen silmät on suunniteltu ilmassa toimiviksi. Vedessä ja ilmassa toimivien silmien erilainen taittokyky johtuu veden ja ilman erilaisesta taitekertoimesta (ilma n. 1 ja vesi 1,33).
Valaan tapauksessa näkökykyä on täytynyt korjata kahteen otteeseen. 

Uimalaseilla ihminen näkee veden alla, koska silmien edessä on ilmaa eikä vettä. Maan päälle nostetun kalan uimalasit olisi täytettävä vedellä, jotta kala näkisi tarkasti myös maan päällä.

Evoluution nerous tulee esiin kuitenkin siinä, että se osaa tuottaa hyvinkin luovia ratkaisuja. Tropiikissa esiintyy veden pinnalla uiva nelisilmien heimoon kuuluva kala (Anableps anableps), joka kykenee samanaikaisesti näkemään tarkasti sekä veden alle että veden pinnan yläpuolelle. Kalalla on hyvin erikoinen kaksi verkkokalvoa sisältävä silmä. Silmässä on kuitenkin vain yksi soikiomainen linssi. Linssin voimakkaammin taittava osa on suunnattu veden alle ja heikommin taittava osa veden päälle. 


Nelisilmän (Anableps anableps) silmä, jolla on mahdollista katsoa samanaikaisesti veden alla ja veden päälle. (Kuva: Raimo Lonka)

Entäpä sitten sukeltavat vesilinnut, jotka elävät sekä veden alla että veden päällä? Evoluution on täytynyt tunnistaa moninaiset tarpeet, ennenkuin se on saanut sukeltavat vesilinnut valmiiksi: tarve lentää, tarve uida ja tarve sukeltaa.

Evoluution  on täytynyt myös ratkaista monia vaikeita teknisiä ongelmia sukeltavan vesilinnun kehitystyössä. Kysehän on lentävästä sukellusveneestä. Sellaista laitetta ei vielä ole insinöörien piirrustuspöydiltä ilmaantunut.

Kuinka evoluutio ratkaisi tässä tapauksessa ongelman, joka liittyy näkemiseen erilaisen taitekertoimen omaavissa väliaineissa. Sukeltavien vesilintujen silmissä on erityiset lihakset, joiden avulla ne kykenevät puristamaan silmän linssiä kasaan. Tällöin se pullistuu ulospäin ja sen taittokyky kasvaa. Näin linnut voivat nähdä tarkasti myös veden alla.

Ihmisen kohdalla evoluutio on tunnistanut tarpeen taiteelliseen ilmaisuun ja kykyyn rakastaa, vaikka lisääntymisen kannalta ne ovat varsin toisarvoisia taitoja. Joidenkin mielestä näiden ominaisuuksien ansiosta me olemme ihmisiä.


Lähteet:

Paukku, Timo (2015): Luonnon työkaluja, HS Tiede 22.1.2015

Futuyma, Douglas J. (1998): Evolutionary Biology, Sinauer Associates, Inc. s. 700

Land, Michael F. & Nilsson, Dan-Eric (2002): Animal Eyes, Oxford University Press

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti