perjantai 20. maaliskuuta 2015

Väitös: kreationismi perustuu virheargumentteihin, auktoriteetteihin vetoamiseen ja mustamaalaukseen


Lääketieteen tohtori, filosofian tohtori ja teologian maisteri Petteri Niemisen tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan kreationismi perustuu virheargumentteihin, auktoriteetteihin vetoamiseen ja evoluutiotutkijoiden mustamaalaamiseen.

Kreationisti on mustamaalannut evoluutiotutkija Mikael Forteliuksen parran ja liivit. Petteri Nieminen on väitöskirjassaan osunut naulan kantaan. Kreationistit mustamaalaavat evoluutiotutkijoita. (Mustamaalaus: Tieteen rakkikoira. Alkuperäinen kuva: Helsingin yliopisto.)

Nieminen analysoi väitöskirjatutkimuksessaan englannin- ja suomenkielisiä tekstejä, jotka puolsivat kreationismia ja älykkään suunnittelun teoriaa, sekä niihin kohdistettuja kehitysopille myönteisiä vastineita.

Niemisen mukaan tieteellisistä tuloksista johdetut kreationistiset väittämät esiintyivät usein virheargumentaation yhteydessä. Varsinaisen todistusaineiston sijasta käytettiin auktoriteetteihin vetoamista ja evoluutiotutkijoiden mustamaalaamista (kts. kuva). Kreationismille vastakkainen aineisto sivuutettiin vahvistusharhalla eli kreationistit valikoivat oppeihinsa soveltuvaa tietoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kreationistisiin oppeihin sopivaa tietoa on olemassa. Muuten sitä ei voisi valikoida. Ei siis voida väittää, että kreationismi kokonaisuudessaan perustuisi vain uskoon tai mielipiteisiin.

Tutkimuksen mukaan kokemusperäisen ajattelun suuri osuus kreationistisissa teksteissä voi selittää tekstien argumentaatiovirheiden suuren määrän sekä sen, miksi kreationistien väitteet eivät muutu, vaikka niitä vastaan esitetään perusteellisia vastaväitteitä.

Niemisen mukaan kehitysoppiin uskovat tekevät samat virheet eli alkuperäkeskustelu kokonaisuutena on tieteellisesti varsin heikkotasoista. Asiantila voidaan korjata ryhtymällä kirjoittamaan tieteellisesti korkealaatuisia tekstejä.

Nieminen siis havaitsee molempien osapuolien tekevän samat virheet argumentoinnissaan. Silti näyttää siltä, että Nieminen pitää [tämän perusteella?] epäuskottavana vain toista ideologiaa eli kreationismia. Millä perusteella Nieminen valitsee oikeana pitämänsä ideologian?

Mikäli Niemisen väitöstutkimus on joskus vapaasti saatavilla, niin silloin sitä voidaan analysoida tarkemmin. Esimerkiksi mihin "perusteellisiin vastaväitteisiin" Nieminen viittaa?

Petteri Niemisen systemaattisen teologian alaan kuuluva väitöskirja A Unified theory of creationism - Argumentation, experimental thinking and emerging doctrine tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa 25.3. klo 12. Vastaväittäjänä toimii tohtori Stefaan Blancke Gentin yliopistosta ja kustoksena professori Antti Raunio Itä-Suomen yliopistosta.


Lähteet:

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3342965/vaitos-evoluution-kieltaminen-perustuu-virheargumentteihin-ja-kokemusperaiseen-ajatteluun

http://www.uljas.net/kreationismista-uusi-uskonto/

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Irma Thesleff: kaikkeen löytyy oikeastaan evoluutiosta syy


YLE:n tiedeykkönen ohjelmassa oli 20.2. haastateltavana akateemikko ja professori Irma Thesleff. Haastattelusta selvisi, että evoluutiosta löytyy syy kaikkeen.


Irma Thesleff

Fyysikot haaveilevat löytävänsä ns. kaiken teorian, joka selittää maailman ja olemassaolon. Kaiken teorialle on kuitenkin jo olemassa hyvä kandidaatti: kehitysoppi. YLE:n tiedeykkösen haastattelussa akateemikko ja professori Irma Thesleff tiesi kertoa, että evoluutiosta löytyy oikeastaan syy kaikkeen.


Toimittaja: "Miksi jyrsijän etuhampaat kasvaa vaan ja kasvaa, kun hampaat kuluu?"

Thesleff: "Se on evoluution aikana kehittynyt, että jyrsijät sitte voi jyrsiä ja varmistaa, että se hammas pysyy terävänä ja sen kuluminen voidaan kompensoida..."

Jos tämä ominaisuus ei olisi kehittynyt evoluution aikana, niin jyrsijät eivät voisi jyrsiä, hammas ei pysyisi terävänä eikä sen kulumista voitaisi kompensoida. Jyrsijän kannalta on todella hieno homma, että evoluutio on ottanut tämän kaiken huomioon. Insinööri puhuisi tässä yhteydessä työkalun automaattisesta teroittamisesta ja asemoinnista. Parhaissa CNC-koneissa taitavat nämä ominaisuudet jo olla. Niissäkin nämä toiminnot vaativat ohjauskoodin, aivan kuten jyrsijässäkin.


Toimittaja: "Miksi ihmisen hammas ei uusiudu?"

Thesleff: "...siihen on evoluutiossa syynsä...jos ne hampaat kasvaisi jatkuvasti..jos ajatellaan poskihampaita vaikka, niin purupinta... ei pystyisi säilymään...  kaikkeen löytyy oikeastaan evoluutiosta syy.. hampaat on todella tärkeet evoluutiossa."

Poskihampaiden tapauksessa evoluutio on ollut suorastaan kaukaa viisas. Mikäli poskihampaat kasvaisi jatkuvasti, niin ylä- ja alaleuan välinen rako kävisi kyllä pian ahtaaksi ja sapuskalle ei jäisi kovin paljon tilaa hampaiden väliin. Hampaiden purupinnalla ei silloin olisi paljon väliä. Alkunisäkkäät, joita evoluutio mahdollisesti kokeili, kuolivat nälkään ja lopulta sukupuuttoon, kun leuat lakkasivat toimimasta. Onneksi meidän päiviin mennessä evoluutio on jo kehittynyt pidemmälle. Niin ja onhan ne hampaat todella tärkeät niille jotka syövät... ei pelkästään evoluutiossa.


Toimittaja: "Miksi ihmiselle ei tule kolmansia tai neljänsiä hampaita...?"

Thesleff: "No täs on taas tää evoluutiosyy...nisäkkäillä se purenta on niin tärkeä ja vaihdunnan aikana hampaat irtoaa... ja se on jo hengissäpysymiselle huono asia..."

Jos hampaiden irtoaminen vaihdunnan aikana on hengissäpysymiselle huono asia, niin miksi evoluutio ei poistanut sitä? Vieläkin kaikki 6-vuotiaat kärsivät irtoavista hampaista ja vanhemmat joutuvat huolehtimaan lastensa hengissäpysymisestä. Vai onko tällekin seikalle evoluutiosyy?

Näyttää myös siltä, että evoluutio ymmärtää jotain kauneudenkin päälle. Oletetaan, että Thesleffin "evoluutiosyy" olisikin antanut ihmiselle vielä kolmannet hampaat, joiden vaihto tapahtuisi n. 25-vuoden iässä, kun pahin karkki- ja limpparikausi on jo mennyt ohitse. Alla olevassa kuvassa oikeanpuoleisella naishenkilöllä on hampaiden vaihto juuri meneillään. Kummallakohan naisella olisi paremmat mahdollisuudet kumppanin löytämiseen ja evoluutioketjun jatkamiseen?

Oikeanpuoleisella naisella on menossa hypoteettinen toinen hampaiden vaihto. Onneksi evoluutio ei ole käyttänyt syytä, joka johtaisi tähän kehityskulkuun.

Toimittaja: "Miksi sisiliskolle kasvaa uusi häntä mutta ihmiselle ei kasva uutta rajaa?"

Thesleff: "...tää regeneraatiokykyhän ylipäätään on niinku evoluution aikana hävinnyt..."

Thesleff kyllä myöntää, että hän ei tiedä miksi regeneraatiokyky on ihmisellä hävinnyt. Hän kuitenkin tietää, että se on tapahtunut evoluution aikana! Mistähän tämä tieto on peräisin?

Evoluutio (kehitysoppi) on siis syy kaikkeen. Se selittää jonkin ominaisuuden ilmaantumisen, olemassaolon ja sen häviämisen. Aina siis voidaan turvautua tähän selitysautomaattiin, eikä mikään ominaisuus tai sen puuttuminen jää selittämättä. Ja tiede edistyy.


tiistai 3. maaliskuuta 2015

Vanhalta näyttävä galaksi nuoressa maailmankaikkeudessa


Kansainvälinen tähtitieteilijäjoukko on löytänyt varhaisesta universumista vanhalta näyttävän galaksin. 


Tähtien ja planeettojen uskotaan syntyvän avaruuden pölystä. Pölyä ei kuitenkaan oleteta olleen olemassa alusta lähtien, vaan ensimmäiset galaksit olivat pölyttömiä. Nyt tutkijat ovat kuitenkin löytäneet pölyä sisältävän galaksin hyvin varhaisesta universumista.

"Tämä on ensimmäinen kerta kun pölyä on löydetty eräästä etäisimmästä galaksista - vain 700 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen," astrofyysikko Darach Watson kertoo. "Tämä on hyvin yllättävää..."

Avaruuden pöly koostuu vetyä ja heliumia raskaammista alkuaineista, joita syntyy tähtien fuusioreaktioissa. Tähtien kuollessa ja räjähtäessä nämä raskaat alkuaineet leviävät avaruuteen. Pölyn muodostuminen on varsin hidas prosessi, joten varhaisimmissa galakseissa pölyä ei ole ehtinyt muodostua.

Tutkijoiden mukaan tämä havainto osoittaa, että tähtien muodostumisen on täytynyt alkaa hyvin varhain maailmankaikkeuden historiassa.

Tutkijat aina yllättyvät, kun he löytävät vanhalta tai muuten hyvin valmiilta näyttäviä kohteita varhaisesta maailmasta. Tämä johtuu siitä, että he eivät tunne kehitysopin epätarkkuusperiaatetta.


Lähde:

http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-03/uoc--afd022515.php

Kirsi Lehto: informaation synnystä ei ole todisteita


Turun yliopiston dosentti ja astrobiologian tutkija Kirsi Lehtoa haastateltiin Helsingin Sanomien tiedesivulla. Lehdon mukaan informaation spontaanista synnystä ei ole havaintoja. Hän pitää myös elämän syntyä hyvin epätodennäköisenä.

"Ne jotka uskovat elämän yleisyyteen, olettavat tietämättään, että maailmassa on lainalaisuus, joka tuottaa informaatiota. Toistaiseksi tälläisesta ei ole todisteita, emmekä voi olettaa elämän syntyvän helposti. Se voi olla hirvittävän vaikeaa ja epätodennäköistä. Voimme olla ainoita friikkejä maailmankaikkeudessa." (Korostukset lisätty).

Kyllä, luitte aivan oikein. Lehto viittaa informaatioon elämän edelletyksenä ja myöntää, että ei ole olemassa havaintoja informaation spontaanista synnystä. Tämä ei ole ihan jokapäiväinen juttu. Naturalismiin perustuvassa tieteessä tätä seikkaa ei juurikaan mainita eikä varsinkaan korosteta.

Entä jos me todella olemme "ainoita friikkejä" maailmankaikkeudessa? Eikö tämä asiantila vaatisi selitystä? Olisiko kehitysopin mukainen sattuma älyllisesti rehellinen vastaus olemassaoloomme?

Lehdolla näyttää myös olevan täysin päinvastainen näkemys maailman lainalaisuuksista ja elämän synnyn todennäköisyydestä kuin toisella Turun yliopiston tutkijalla, eli professori Esko Valtaojalla.

Valtaojan mukaan "luonnonlait ja sattuma yhdessä pakottavat maailmankaikkeuden synnyttämään elämään" ja "elämän syntyminen kävi nopeasti ja helposti."

Molemmilla tutkijoilla on käytettävissään täsmälleen samat havainnot. On mielenkiintoista havaita se kuinka erilaisia tulkintoja tutkijat kykenevät tekemään samoista havainnoista. Ja tässä tapauksessa tutkijoilla on samanlainen (naturalistinen) maailmankuva eli he uskovat kehitysoppiin. Ei liene kovin vaikeaa päätellä, että ihmiset, joilla on erilainen maailmankuva, kykenevät varsin helposti tulkitsemaan samoja havaintoja täysin eri tavalla.

Onko elämän spontaani synty helppoa vai erittäin epätodennäköistä? Onko tämä havainto oman maailmankuvani mukainen? Mitä johtopäätöksiä voin sen perusteella tehdä?

Karvakuono on pakotettu antamaan tunnustusta Kirsi Lehdolle asiallisen kokeellisiin havaintoihin perustuvan tieteellisen tiedon levittämisestä.



Lähde:

Kivimäki, Antti (2015): Elämän syntyä etsimässä, HS Tiede 2.3. 2015