torstai 19. tammikuuta 2017

Valikoituja evoluutiositaatteja, osa 8


Valikoiduissa evoluutiositaateissa rakkikoiruli esittelee kehitysoppiin uskovien ajattelijoiden kirkkaimpia aikaansaannoksia, jotka murtavat inhimillisen älyn ja mielikuvituksen raja-aitoja.

Kyy on Suomessa elävä käärme. (YLE).

Mikko Haaramo:

"Käärmeet menettivät jalkansa, koska ne olivat vain tiellä eläimen liikkuessa lehtien ja kasvinkappaleiden seassa."

Mikko Haaramon selitys käärmeiden jalattomuudesta ei voisi juuri paremmin sopia tämän tekstin ingressiin. Haaramon mielikuvitus on kehittänyt siivet itselleen ja lähtenyt lentoon.

Ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä siitä, että ihminen voisi tietää jotain eläimen tuntemuksista omaan kehoon ja sen toimintaan liittyen.

Ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä siitä, että käärmeet olivat joskus kokeneet jalkojensa olevan liikkumisen tiellä.

Ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä, että käärmeillä olisi joskus ollut jalat.

Ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä siitä, että käärmeet olisivat joskus menettäneet jalkansa.

On erittäin epätodennäköistä, että mikään eläin kokisi tai olisi joskus kokenut raajojensa olevan liikkumisen tiellä. Vaikka joku eläin kokisi raajojensa olevan liikkumisen tiellä, niin on erittäin epätodennäköistä, että kyseinen eläinlaji tämän vuoksi menettäisi raajansa. Biologia ei tunne  yhtään sellaista tapausta. Evoluutio on täysin sattumanvarainen prosessi, joka ei osaa ennakoida tulevaa tai tähdätä johonkin päämäärään. Se ei myöskään ota huomioon eläimen tuntemuksia tai kokemuksia.

Kuinka eläin, jolla on jalat, voisi kokea niiden haittaavan liikkumista? Kuinka eläin siinä tapauksessa aikoisi järjestää liikkumisensa? Me kaikki voimme kokeilla raajatonta liikkumista asettumalla lattialle ja yrittämällä liikkua käyttämättä käsiä ja jalkoja. Miten sujuu? Paljon paremmin ei suju millään muullakaan eläinlajilla, jos raajat tehdään toimintakyvyttömiksi!

Miksi meillä ylipäätään on lehtien ja kasvinkappaleiden seassa jalkaisin liikkuvia eläimiä? Eivätkö niiden jalat ole "vain tiellä"?

Evoluution olisi myös täytynyt pystyä melkoiseen suoritukseen, jotta se olisi voinut toteuttaa Haaramon skenaarion käärmeiden alkuperästä. Jalallisen eläimen jalkojen olisi pitänyt surkastua ja samaan aikaan eläimelle olisi pitänyt kehittyä toimiva vaihtoehtoinen liikkumistapa. Miksi eläimen jalat olisivat surkastuneet? Olisiko eläin lopettanut niiden käytön, koska ne ovat "vain tiellä"? Miten eläin olisi liikkunut, jos se ei olisi käyttänyt jalkojaan? Kuinka eläin olisi voinut ylipäätään selvitä hengissä? Tapahtuiko muutos vähitellen vai kerralla? Jos muutos tapahtui vähitellen, niin kuinka eläin selviytyi, kun sillä ei ollut kunnolla toimivia jalkoja eikä toimivaa vaihtoehtoista liikkumismuotoa? Miksi nämä kaksi fysiologista muutosta olisivat edenneet samanaikaisesti kohti toivottua lopputulosta? (mutaatiot ovat satunnaisia). Kun otetaan huomioon lihasten, hermojen ym. muutosten tarpeen, tarvitaan lukematon määrä samanaikaisia yhteiseen päämäärään tähtääviä muutoksia eläimen fysiologiassa. Kuinka sattumaan perustuva prosessi voisi siitä selvitä? Vaikka muutos olisi tapahtunut kerralla, niin ongelma ei ole yhtään pienempi.

Käärmeiden ja muidenkin eläinten sekä ihmisen alkuperän selittämisessä on kehitysopilla yksinoikeus. Tämä ideologinen mandaatti antaa laajat valtuudet mielikuvituksen käytölle selityksiä laadittaessa. Käytännössä mikään selitys ei ole mahdoton tai järjetön. Kaikki kelpaa. Ainoa edellytys on se, että selitys pysyy naturalistisessa viitekehyksessä.

Mutta Ellan eikä kenenkään muunkaan silti tarvitse uskoa Mikko Haaramon selitystä käärmeiden alkuperästä. Ella ja kaikki muutkin voivat luottaa siihen, että käärmeet ovat aina olleet käärmeitä ja ne ovat aina voineet liikkua sulavasti lehtien ja kasvienosien seassa ilman jalkoja.



Lähteet:

Mikko Haaramon vastaus Ella Pyrhösen kysymykseen "Mistä dinosauruksesta kehittyi käärme?". HS Tiede, 30.12.2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti