Ihmisestä on tulossa lisääntymiskyvytön 2040-luvulla

Ihmisen evoluutio etenee nykyään vauhdilla ja ihminen on kehittymässä lisääntymiskyvyttömäksi 2040-luvulla.

Siittiö ja munasolu.

Sekä miesten että naisten hedelmällisyys heikkenee koko ajan. Miesten siittiöiden määrä ja laatu laskee nopeasti. Mikäli tämä kehitys jatkuu samanlaisena lähitulevaisuudessa, niin ihminen on menettämässä lisääntymiskykynsä jo 2040-luvulla, koska silloin lähes kaikkien raskauksien käynnistyminen vaatii hedelmällisyyshoitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tänä vuonna ja sen jälkeen syntyvät ihmiset ovat lisääntymiskyvyttömiä.

Evoluutiota ja kehitysoppia on käytetty erityisesti elämän monimuotoisuuden selittämiseen. Nyt on lienee selvää, että sillä voidaan selittää myös lajien perimän rappeutuminen ja sukupuutto.

Kehitysopillisiin tarinoihin liittyy oleellisena osana vuosimiljoonat (ja miljardit). Ihmisen kehittyminen lisääntymiskykyisestä lisääntymiskyvyttömäksi on tapahtumassa kuitenkin vain n. 50 vuodessa, mikä on silmänräpäys kehitysopillisessa aikaskaalassa. Tämä myös osoittaa, että kohtalaisen merkittäviä evolutiivisia muutoksia voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Jokuhan saattaisi jopa kyseenalaistaa kehitysopillisten vuosimiljoonien olemassaolon?!


Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-11871490

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/siittiokato-lahestyy-katastrofia

Espanjantauti Helsingin Sanomissa 1918

Helsingin Sanomat kirjoitti espanjantaudista 10.7.1918 pikku-uutisia palstalla.

Helsingin Sanomat kertoi espanjantaudista 10.7.1918

Koronavirus on voittajatyyppiä, ainakin mitä tulee mediahysteriaan. Se on ollut YLEn etusivulla kuukausikaupalla ja Helsingin Sanomatkin uhraa sille palstatilaa sivutolkulla. Toisin oli sata vuotta sitten, jolloin espanjantauti tappoi moninkertaisen määrän ihmisiä koronavirukseen verrattuna. Espanjantaudista kerrottiin Helsingin Sanomissa muiden pikku-uutisten joukossa. Samalla palstalla oli Helsingin säätiedotus.

Helsingin Sanomat kertoi espanjantaudista mm. seuraavasti:

"Se kiertää tätä nykyä koko maailmaa. Espanjan kuninkaallisesta linnasta se on ehtinyt Kaivohuoneen operettilavalle, ehkäpä jo paljon pidemmällekin. Joka toinen ihminen on sairaana ja syö aspiriinia, joka kolmas on vuoteessa...
Yhtä hullusti ovat asiat tätä nykyä koko maailmassa. Kaikkialla raivoaa tuo espanjalainen sairaus..."

Käytetyn palstatilan perusteella espanjantauti ei aiheuttanut samanlaista hysteriaa kuin koronavirus nyt aiheuttaa. Mikä asia oli silloin toisin niin perustavanlaatuisella tavalla? Tiedonvälitys on tehostunut ja reaaliaikaistunut, mutta voiko se selittää eroa kokonaan? Ehkäpä vakava sairaus ja kuolema olivat silloin niin lähellä jokapäiväistä elämää, että niihin ei osattu suhtautua hysteerisesti.

Inhimillinen kärsimys ja suru jää kuitenkin uutisvirran taakse eikä sen määrää voida mitata palstamillimetreinä.


Lähde:

digi.kansalliskirjasto.fi

Kehitysoppi selittää eliöiden samankaltaisuudet

Kehitysopin keskeisen opinkappaleen mukaan eri eliölajit ovat polveutuneet toisistaan. Polveutumisen todisteena pidetään eliöiden samankaltaisia ominaisuuksia. Kaikkia samankaltaisuuksia ei kuitenkaan voida selittää eliöiden polveutumisella.

Kuva 1. Etelänjauhiaisen kerrotaan saaneen kasvilta geenin yli 30 miljoonaa vuotta sitten. Kuva: Wikipedia.

Eliöiden samankaltaiset eli homologiset ominaisuudet todistavat eliöiden polveutumisen siinä tapauksessa, että eliölajit voidaan asetella polveutumista kuvaavaan evoluutiopuuhun eli fylogeneettiseen puuhun.

Eliöiden sijoittaminen fylogeneettiseen puuhun samankaltaisuuksien perusteella ei kuitenkaan aina onnistu, mutta se ei haittaa kehitysoppia millään tavalla, koska jäljellä on vielä muita kehitysopillisia selityksiä.

Eliöiden samankaltaisuus voidaan selittää konvergenttisellä evoluutiolla, jolloin samankaltaiset ominaisuudet ovat kehittyneet toisistaan riippumatta esim. samankaltaisen valintapaineen seurauksena. Esimerkiksi silmän (näkökyky) ja fotosynteesin (valoenergian hyödyntäminen) uskotaan kehittyneen lukuisia kertoja itsenäisesti.

Joskus kovergenttistä evoluutiota ei jostain syystä haluta käyttää samankaltaisuuden selityksenä. Silloin samankaltaisuus voidaan selittää horisontaalisella geeninsiirrolla. Esimerkiksi etelänjauhiaisen (Bemisia tabaci) kerrotaan saaneen fenoliyhdisteitä hajottavan geenin (btpmat1) kasvilta, jota se käyttää ravinnokseen. (Kettunen 2021)

Koska vuosimiljoonat kuuluvat oleellisena osana kehitysoppiin, niin etelänjauhiaisenkin kerrotaan saaneen selviytymisensä kannalta tärkeän geenin ainakin 30 miljoonaa vuotta sitten. Etelänjauhiasen kannalta se on tietysti hyvä asia, sillä muutoin ötökkä olisi kuollut kasvin tuottamiin myrkkyihin jo kauan ennenkuin ihminen olisi voinut löytää sen geenit.

Jos eliöiden samankaltaisuudet voidaan selittää ainakin kahdella eri tavalla, jotka eivät tue eliöiden polveutumista eli kehitysopin keskeistä dogmia, niin onko kehitysoppi uskottava ylipäätään?

Jos fysiikassa havaittavalle ilmiölle on olemassa erilaisia teoreettisia selitysvaihtoehtoja, niin silloin mitään vaihtoehtoa ei voida pitää ehdottaman varmana. Ei ainakaan niin varmana, kuin kehitysoppia pidetään elämän alkuperän selityksenä.

Kuva 2. Kehitysopin logiikka.

Lisää eliöiden polveutumisesta.


Lähde:

Kettunen, Niko (2021): Ennennäkemätön havainto: kasvigeeni siirtyi hyönteiseen, Helsingin Sanomat, Tiede B7, 1.4.2021