Luominen-lehti floppasi

Luominen-lehden nr. 42 artikkelissa "Aurinkokunta" korostetaan aurinkokeskisen mallin paremmuutta geosentriseen malliin verrattuna. Artikkeli on kuitenkin tieteellisesti heikkotasoinen, koska se esittää geosentrisen mallin heikoimmassa muodossaan jättäen pois oleellista informaatiota mallien tasapuoliseen vertailuun.

Luominen-lehti on CMI:n (Creation Ministries International) julkaiseman Creation-lehden suomenkielinen versio, jota Luominen ry. julkaisee Suomessa. CMI ja Luominen ry. uskovat kreationismiin (luomisoppi) ja nuoreen (n. 6000 v.) maapalloon. Lehtien välityksellä yhdistykset pyrkivät tuomaan esiin tätä näkemystä.

CMI:n sitoutuminen naturalistiseen kopernikanismiin on yllättävää, koska muutoin se tulkitsee Raamatun tekstiä varsin kirjaimellisesti. Aurinkokeskisen mallin suosiminen vaikeuttaa Raamatun tekstin tulkitsemista huomattavasti. Esimerkiksi Joosuan pitkä päivä (Joosua 10: 12-13) ja Aahaan aurinkokellon varjon siirtyminen takaisinpäin (Jesaja 38: 8) jäävät vaille kunnollista selitystä.

CMI:n tulkinta poikkeaa myös esimerkiksi Martti Lutherin Raamatun tulkinnasta:

"Näissäkin asioissa, jotka näin laitetaan sekaisin, uskon Pyhiin Kirjoituksiin, sillä Joosua käski aurinkoa olemaan paikoillaan, eikä maata."

Luominen-lehden artikkelissa geosentrisen malli esitetään Ptolemaioksen esittämässä muodossa, jossa kaikki taivaankappaleet on laitettu kiertämään liikkumatonta Maata. Ptolemaioksen malli on monimutkainen lukuisine episykleineen ja se tulisikin ymmärtää lähinnä matemaattisgeometrisenä eikä fysikaalisena mallina.

Ptolemaioksen mallin sijaan geosentrisestä mallista pitäisi käyttää Tyko Brahen v. 1588 esittämää muotoa, jossa Aurinko ja Kuu kiertävät täysin liikkumatonta Maata ja muut planeetat kiertävät Aurinkoa. Brahen malli selittää planeettojen liikkeet yhtä hyvin kuin kopernikaaninen malli eli siinä suhteessa ne ovat tasavertaisia. Heliosentrisessä järjestelmässä planeettojen Maahan näkyviin liikkeisiin vaikuttaa Maan [oletettu] liike. Samat havainnot selitetään geosentrisessä järjestelmässä Auringon [oletetusta] liikkeestä johtuviksi. On myös huomattava, että havaintojarjestelmä on geosentrinen eli kaikki planeettojen liikkeitä koskevat havainnot tehdään Maasta ja havainnoissa käytetty koordinaatisto on kiinnitetty Maahan, joten planeetat näkyvät aina samassa suunnassa riippumatta siitä millaiseksi aurinkokunnan kiertojärjestys oletetaan.

Simon Stevin on perinpohjaisesti vertaillut malleja ja toteaa niiden selittävän planeettaliikkeen yhtä hyvin. Vaikka Stevin tunsi molemmat mallit hyvin ja oli tietoinen niiden havaintoteknisestä ja matemaattisesta samanarvoisuudesta, niin jostain syystä hän kuitenkin piti kopernikaanista mallia parempana. Stevinin kirjoituksista ei löydy selvää syytä valintaan. Ehkäpä hän vain halusi olla mukana uuden tieteellisen näkemyksen eturintamassa? Tosiasiassa Stevinin elinaikana ei sellaista syytä vielä tunnettu, vaan ne opittiin tuntemaan paljon myöhemmin. Esimerkiksi kosmologi Kari Enqvist vetoaa Maan ja Auringon massaeroon, joka hänen mukaansa selittää kiertojärjestyksen.