Uranuksen näkyminen kaudella 2022-2023

Uranus näkyy marras- joulukuussa illalla itäkaakossa ja tammi- helmikuun vaihteessa etelässä. Planeetta on Oinaan (Aries) tähdistössä ja sen löytää helposti kiikarilla.

Uranuksen etsintä kannattaa aloittaa Oinaan kirkkaimmista tähdistä. Hamal-tähden oikealta puolelta alkaa vasemmalle alaviistoon johtava kolmen himmeämmän tähden jono, jonka suunta osoittaa hieman Uranuksen oikealle puolelle. Jono alimmainen tähti on Theta Arietis. Toinen kutakuinkin Uranukseen osoittava linja saadaan Sheratanista Theta Arietiksen kautta kulkevalta suoralta. Kuva 1.

Kuva 1. Oinaan kirkkaimimista tähdistä Uranuksén suuntaan osoittavia linjoja, joita voi käyttää apuna Uranuksen paikannuksessa.

Uranus on marraskuussa lähellä tähteä HD18144 (Kuvassa 2 tähti on aivan Uranuksen kyljessä kiinni vasemmalla.) ja se liikkuu loppuvuoden aikana länteenpäin. Vähän ennen joulua planeetta saavuttaa Pi- ja Sigma Arietis-tähtien välisen linjan. Tammikuun loppupuolella planeetan liike kääntyy itäänpäin. Tuolloin planeetta on noin puoli astetta em. linjan länsipuolella. Helmikuussa Uranus on linjalla uudestaan ja se jatkaa liikettään itäänpäin kevään ajan. Kuva 2.

Joulukuun 5. päivä Kuu peittää Uranuksen illalla n. klo 19. Uranus on tuolloin Kuun itäpuolella suunnassa n. klo 10.

Kuu peittää Uranuksen myös 2.1. eli tammikuun alussa n. klo 0035, jolloin Kuun itäpuolella oleva Uranus jää Kuun valaisemattoman puolen taakse. Peitto kestää noin 55 minuuttia ja planeetta tulee esiin Kuun eteläpuolelta, joka on tuolloin valaistu.

Kuva 2. Uranus liikkuu loppuvuoden länteenpäin, kunnes liike kääntyy itäänpäin tammikuun lopussa. Sininen nuoli osoittaa Uranuksen liikkeen tammikuun loppupuolelle asti ja sininen ympyrä osoittaa käännepisteen, jossa planeetan liike kääntyy itäänpäin. Punainen viiva osoittaa Pi-ja Sigma Arietis-tähtien välisen linjan, jonka Uranus ylittää kaksi kertaa maaliskuuhun mennessä.

Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen havainnoinnissa kiinnostuksen kohteena on se kuinka paljon yksityiskohtia planeetoista pystyy näkemään. Jupiterin ja Saturnuksen kuut ovat myös hyvä havaintokohde. Ulompien planeettojen - Uranus ja Neptunus - kohdalla mielenkiinto kohdistuu planeettojen liikkeeseen suhteessa tähtiin. Venuksen kohdalla mielenkiitoisinta on vaiheen erottaminen. Merkuriuksen havainnoinnin haastetta voi lisätä yrittämällä nähdä sen mahdollisimman lähellä Aurinkoa. Sama pätee myös Venukseen. Näin siis ainakin allekoiranneella.

Tähtikartat: Stellarium Web

Tähtikarttojen muokkaus IrfanView ja Paint.

Havaitsiko James Webb-avaruusteleskooppi uuden tähden syntymän?

NASA on julkaissut James Webb-avaruusteleskoopin ottaman kuvan L1527-prototähteä ympäröivästä kaasupilvesta. Prototähden kerrotaan olevan syntymässä oleva tähti. Ovatko tutkijat siis havainneet uuden tähden syntymän?

No ei aivan, sillä prototähden iäksi kerrotaan 100 000 vuotta, joten sen oletetusta syntymästä on jo kulunut tovi. Tosiasiassa avaruudessa ei ole koskaan havaittu uuden tähden syntymää eli sellaista tapahtumaa, jossa aiemmin pimeä avaruuden osa alkaa tuottaa omavoimaisesti valoa. Tällaisia valoa tuottavia avaruuden kohteita kutsutaan tähdiksi. Tähtien kuolemia nova- tai supernovaräjähdyksissä on havaittu monta kertaa ja koirankuonolainenkin havaitsi novan Joutsenen tähdistössä itsepäisesti vuonna 1975. Seuraavassa on ote havaintopäiväkirjasta tuolta ajalta:

30.8.-75 klo 2030
Huomasin uuden tähden Joutsenen Denebistä koilliseen. Sen suuruusluokka oli n. 2m [magnitudia], joten se näkyi selvästi paljain silmin. Oletan sen olevan novan (tai muuttuvan tähden). Vielä klo 2330 tähti oli muuttumaton.
31.8.-75 klo 2100
Uusi tähti on edelleen muuttumattomana paikallaan.
1.9.-75
Pilvistä, ei havaintoja.
2.9.-75 klo 2030
Tähti on himmentynyt. Sen kirkkaus on n. 5m.

Vuoden 1975 nova (V1500 Cygni) havaittiin luonnollisesti ympäri maapalloa ja monet harrastajat tekivät havainnon itsenäisesti. Ensimmäisenä tähden havaitsi Minoru Honda Japanissa 29.8.

Jos uuden tähden syntymää ei ole koskaan havaittu, niin miksi sitten tähtien syntymään uskotaan? Syynä on tietenkin naturalismi, jonka perusteella ihminen jäsentää maailmaa. Tämän jäsennys perustuu oletukseen, että kaikkeus selittää itse itsensä ilman ulkopuolista vaikuttajaa. Tähdet syntyvät itsestään, elämä syntyy ja kehittyy itsestään jne. Tällaista ajattelua voidaan hyvällä syyllä kutsua kehitysopiksi, vaikka sillä tavallisesti viitataankin vain biologiseen evoluutioon.

Tähtien tapauksessa tähtitieteilijät puhuvat tähtien syntyalueista (star-forming regions) ja tietysti prototähdistä. Tähtien syntynopeuksille annetaan numeroarvoja, jotka eivät perustu havaittujen uusien tähtien lukumäärään vaan johonkin sopivaan [teoreettiseen] oletukseen.

Tieteentekijät käsittelevät erittäin harvoin uuden tähden tosiasiallista syntytapahtumaa. Allekirjoittaneella on tiedossa vain yksi tapaus. Kirjassaan "Six Easy Pieces" Richard Feynman esittää 7 vuoden välein samasta kohdasta otetut tähtivalokuvat (s. 107) ja spekuloi onko kuvissa todiste uuden tähden syntymästä. Hän on kuitenkin varsin skeptinen (s. 104) asian suhteen. On syytä ollakin, sillä kuvasarja ei ole todiste uuden tähden syntymästä.

Tähtien syntyyn avaruudessa voi tietenkin uskoa, jos se tyydyttää omaa tiedon tarvetta, mutta ei ole olemassa pakottavaa syytä uskoa siihen tieteen havaintojen perusteella.

Kehitysoppiin uskovien määrä kasvaa Suomessa

Tuoreen tiedebarometrin mukaan 76% suomalaisista uskoo kehitysoppiin. Vielä vuonna 2007 kehitysopin kannatuslukema oli noin 66%.

Mitä tämä muutos kertoo ihmisten todellisuuskäsityksestä? Ainakin sen, että yhteiskunta on maallistumassa ja hengellisyys sekä kristilliset arvot ovat menettämässä merkitystään. Naturalismin asema vahvistuu vallitsevana todellisuutta jäsentävänä filosofiana. Ja Wikipediaa mukaillen: kaikkeus on kaiken käsittävä, eikä sen ulkopuolella ole mitään.

Jos Jumala ei ole luoja ja ylin tuomari, niin ihminenkään ei ole vastuussa kenellekään. Koha o.

Mikään luotu ei ole Jumalalle näkymätön,
vaan kaikki on alastonta ja paljastettua
Hänen silmiensä edessä, jolle meidän
on tehtävä tili.

Hebr. 4:13


Lähde:

https://yle.fi/a/74-20004751