NASA on julkaissut James Webb-avaruusteleskoopin ottaman kuvan L1527-prototähteä
ympäröivästä kaasupilvesta. Prototähden kerrotaan olevan syntymässä oleva tähti.
Ovatko tutkijat siis havainneet uuden tähden syntymän?
No ei aivan, sillä prototähden iäksi kerrotaan 100 000 vuotta, joten sen oletetusta syntymästä
on jo kulunut tovi. Tosiasiassa avaruudessa ei ole koskaan havaittu uuden tähden syntymää eli
sellaista tapahtumaa, jossa aiemmin pimeä avaruuden osa alkaa tuottaa omavoimaisesti valoa.
Tällaisia valoa tuottavia avaruuden kohteita kutsutaan tähdiksi. Tähtien kuolemia nova- tai supernovaräjähdyksissä
on havaittu monta kertaa ja koirankuonolainenkin havaitsi novan Joutsenen tähdistössä itsepäisesti vuonna 1975.
Seuraavassa on ote havaintopäiväkirjasta tuolta ajalta:
30.8.-75 klo 2030
Huomasin uuden tähden Joutsenen Denebistä koilliseen. Sen suuruusluokka
oli n. 2m [magnitudia], joten se näkyi selvästi paljain silmin. Oletan
sen olevan novan (tai muuttuvan tähden). Vielä klo 2330
tähti oli muuttumaton.
31.8.-75 klo 2100
Uusi tähti on edelleen muuttumattomana paikallaan.
1.9.-75
Pilvistä, ei havaintoja.
2.9.-75 klo 2030
Tähti on himmentynyt. Sen kirkkaus on n. 5m.
Vuoden 1975 nova (V1500 Cygni) havaittiin luonnollisesti ympäri maapalloa ja monet harrastajat tekivät
havainnon itsenäisesti. Ensimmäisenä tähden havaitsi Minoru Honda Japanissa 29.8.
Jos uuden tähden syntymää ei ole koskaan havaittu, niin miksi sitten tähtien syntymään uskotaan?
Syynä on tietenkin naturalismi, jonka perusteella ihminen jäsentää maailmaa. Tämän jäsennys perustuu
oletukseen, että kaikkeus selittää itse itsensä ilman ulkopuolista vaikuttajaa. Tähdet syntyvät itsestään,
elämä syntyy ja kehittyy itsestään jne. Tällaista ajattelua voidaan hyvällä syyllä kutsua kehitysopiksi, vaikka
sillä tavallisesti viitataankin vain biologiseen evoluutioon.
Tähtien tapauksessa tähtitieteilijät puhuvat tähtien syntyalueista (star-forming regions) ja tietysti prototähdistä. Tähtien syntynopeuksille
annetaan numeroarvoja, jotka eivät perustu havaittujen uusien tähtien lukumäärään vaan johonkin sopivaan [teoreettiseen] oletukseen.
Tieteentekijät käsittelevät erittäin harvoin uuden tähden tosiasiallista syntytapahtumaa. Allekirjoittaneella on tiedossa vain yksi tapaus.
Kirjassaan "Six Easy Pieces" Richard Feynman esittää 7 vuoden välein samasta kohdasta otetut tähtivalokuvat (s. 107) ja spekuloi onko kuvissa
todiste uuden tähden syntymästä. Hän on kuitenkin varsin skeptinen (s. 104) asian suhteen. On syytä ollakin, sillä kuvasarja ei ole todiste
uuden tähden syntymästä.
Tähtien syntyyn avaruudessa voi tietenkin uskoa, jos se tyydyttää omaa tiedon tarvetta, mutta ei ole olemassa pakottavaa
syytä uskoa siihen tieteen havaintojen perusteella.
perjantai 18. marraskuuta 2022
Havaitsiko James Webb-avaruusteleskooppi uuden tähden syntymän?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti