Suomalaiset uskovat elämään avaruudessa

Noin kaksi kolmasosaa (67%) suomalaisista uskoo elämään avaruudessa. Tämä selvisi, kun YLEn sivuilla oli mahdollista vastata asiaa koskevaan kysymykseen. Lisäksi n. 29% pitää elämää avaruudessa mahdollisena. Vain n. 4% vastanneista ei usko Maan ulkopuoliseen elämään.

Kyselyn mukaan noin 96% suomalaisista pitää elämää avaruudessa (Maan ulkopuolella) varmana tai mahdollisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa meistä uskoo asiaan, jota ei ole tieteellisesti (esim. havaintojen avulla) todennettu. On aika vaikea keksiä toista asiaa, jota tiede ei ole vahvistanut, mutta johon enemmistö ihmisistä kuitenkin uskoo.

Lämmön ei ole koskaan havaittu siirtyvän itsestään kylmästä kappaleesta kuumaan kappaleeseen. Kaikki tieteen havainnot ovat tähän asti osoittaneet, että lämpö siirtyy kuumasta kappaleesta kylmään kappaleeseen. Samanlaisella varmuudella kuin tieteen havainnot osoittavat lämmön siirtymissuunnan, ne osoittavat elämän puuttumisen avaruudesta. Havaintojen osalta tämä tarkoittaa 100% varmuutta.

Mikäli ihmiset luottaisivat tieteen havaintoihin lämmön siirtymisessä yhtä vähän kuin he tekevät avaruuden elämän kohdalla, niin silloin suurin osa ihmistä uskoisi lämmön siirtyvän kylmästä kappaleesta kuumaan kappaleeseen.

Varjoja ja kangastuksia

Kari Enqvist pyrkii kirjoissaan selittämään maailmaa uskonnottoman näkökulmasta ja käytännössä naturalismiin perustaen. Voiko Enqvistin välittämään tietoon luottaa? Tähän kysymykseen etsitään vastausta hänen uusimman kirjansa (Kangastuksia varjojen talossa. Todellisuutta etsimässä.) perusteella.

Kari Enqvistin välittämän tiedon luotettavuutta arvioidaan tutkimalla kirjassa esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä.


s. 59
"Tykoninen systeemi on kuitenkin planeettaliikkeen kinemaattisena kuvauksena matemaattisesti ekvivalentti Kopernikuksen systeemin kanssa."

Tykoninen systeemi on tietenkin Tyko Brahen geosentrinen aurinkokuntamalli, jonka hän julkaisi v. 1588. Brahen mallissa Aurinko kiertää Maata mutta muut planeetat kiertävät Aurinkoa. Tykonisen systeemin matemaattinen samanarvoisuus Kopernikuksen [heliosentrisen] systeemin kanssa tunnetaan aika heikosti, eivätkä edes kaikki tähtitieteen harrastajat tunne asiaa. Syynä on ilmeisesti se, että tätä tietoa ei kovin usein tuoda esiin ja yleisesti heliosentrisen systeemin uskotaan selittävän planeettaliikkeen paremmin. Tosiasiassa planeettaliikkeen perusteella ei systeemien (tai mallien) paremmuutta voida [helposti] ratkaista. Lisäksi on huomioitava, että planeettaliikettä käsiteltäessä tarkastellaan vain longitudinaalista liikettä. Vertailu muuttuu vaikeammaksi, mikäli tarkastelussa otetaan huomioon myös latitudinaalinen liike. Enqvist ansaitsee kiitoksen kertoessaan Tyko Brahen systeemistä, joka on jäänyt kopernikanismin varjoon.

Miksi Tyko Brahen geosentrinen systeemi selittää [kinemaattisen ja longitudinaalisen] planeettaliikkeen yhtä hyvin kuin Kopernikuksen aurinkokeskinen systeemi?

Perussyy on liikkeen suhteellisuus. Kappaleen liike tapahtuu aina suhteessa johonkin toiseen kappaleeseen, jonka suhteen liike havaitaan. Tarkastellaan aluksi systeemiä, jossa on vain kaksi kappaletta eli Aurinko ja Maa. Aurinko näyttää kiertävän Maata, kun liikettä tarkastellaan Maasta käsin. Tämä havainto voidaan selittää joko Maan liikkeeksi Auringon ympäri tai Auringon liikkeeksi Maan ympäri. Tämän [liikkeen suhteellisuuden] vuoksi Auringon ja Maan keskinäistä kiertojärjestystä ei voida ratkaista yksiselitteisesti. Lisätään systeemiin kolmas kappale, joka kiertää Aurinkoa. Kolmannen kappaleen Maahan näkyvä liike voidaan selittää johtuvaksi Maan ja kappaleen liikkeestä Auringon ympäri tai Auringon liikkeestä Maan ympäri ja kappaleen liikkeestä Auringon ympäri. Kahden kappaleen tapauksessa liikkeen suhteellisuudesta johtuva erilaisten tulkintojen tasa-arvoisuus on ilmeinen, mutta liikkeen tulkinta ei oleellisesti muutu, vaikka systeemiin lisätään kolmas kappale. 


s. 159
"Laskentatehoa kasvatetaan lisäämällä mikropiirien määrää... Silloin traditionaalisesta silikonista on siirryttävä muihin materiaaleihin."

Tässä Enqvist viittaa puolijohteiseen, joita ei kuitenkaan valmisteta silikonista (silikoni-sanaa voinee käyttää tässä yhteydessä, mikäli kirjoittaja haluaa olla hieman "wordwide") vaan piistä. Esimerkiksi vantaalainen Okmetic Oy valmistaa piikiekkoja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. Silikonia käytetään kylpyhuoneen laatoituksen viimeistelyssä tai naisten kehonosia korostavissa implanteissa. Jälkimmäisessä tapauksessa silikonituotteilla aikaansaadut upeat kehon parannukset jäävät kuitenkin pääasiassa piiloon, koska naisten täytyy peittää ne kangaspaloilla. Miehiä tämä vaatimus ei koske, joten sukupuolten tasa-arvo ei toteudu tässäkään asiassa. Karvakuono kannattaa sukupuolten tasa-arvoa mitä kangaspaloilla pelaamiseen tulee.


s. 215
"Suomen Turussa aurinko on etelässä eli korkeimmillaan puoli tuntia aiemmin kuin Joensuussa."

Tämä ei pidä paikkaansa, koska Joensuu on idempänä kuin Turku. Aurinko kulkee taivaalla idästä länteen eli se on aikaisemmin itäisen kohteen kohdalla. Siperia on idempänä kuin Joensuu, joten siellä on aikaisemmin kello kaksitoista ja Aurinko korkeimmillaan taivaalla. Joensuu on kylläkin pohjoisemmassa kuin Turku, minkä vuoksi Aurinko on siellä matalammalla etelässä ollessaan.


s. 235
"Meren pinnalla kello käy hieman nopeammin kuin Mount Everestin huipulla."

Suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio vaikuttaa kellon käyntinopeuteen siten, että gravitaatiopotentiaalin kasvu nopeuttaa kelloa. Vuoren huipulla gravitaatiopotentiaali on suurempi kuin meren pinnalla, joten Mount Everestin huipulle viety kello käy nopeammin kuin meren pinnalla oleva kello.


Nämä esimerkit osoittavat, että Enqvist kykenee tekemään [tennistermein] ns. helppoja virheitä. Tämän perusteella Enqvistiä ei voida pitää erityisen luotettavana tiedon välittäjänä. Toki on muistettava, että lähdekritiikin pitäisi kuulua osana kaikkeen tiedonhankintaan mutta ilmeisesti etenkin silloin, kun tietoa jaetaan norsunluutornista käsin. Onko Kari Enqvist tehnyt virheen myös pyrkiessään selittämään maailmaa naturalismin perusteella?

Ari Sihvola suosittelee Enqvistin kirjaa sille, joka kykenee varovasti syömään ruotoista kalaa.


Lähteet:

Einstein, Albert (2003): Erityisestä ja yleisestä suhteellisuusteoriasta yleistajuisesti, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä

Enqvist, Kari (2020): Kangastuksia varjojen talossa. Todellisuutta etsimässä, WSOY.

Sihvola, Ari (2021): Kun varjot pitenevät. Tieteessä tapahtuu 3/2021, 77-78.